Siirry sisältöön
Verkkolehti
Hanna Vuohelainen
Julkaistu 12.06.2025

Vastuullisella uteliaisuudella tekoälyn käyttöön

Järjestöissä suhtaudutaan tekoälyyn sekä kiinnostuksella että varovaisuudella. Järjestödigi 2024 -kartoituksen tulokset kertovat, että tekoälyä kokeillaan jo monessa järjestössä, mutta vakiintuneeseen ja suunnitelmalliseen käyttöön ei ole sännätty suin päin.

Oppiminen
Miesoletettu henkilö tietokoneen ääressä taiteellisessa valokuvassa. Kuvan päällä kulkee eri kokoisia tekstejä.
Kuva: Hannah Wei, Unsplash

Reilu kolmannes vastaajista kertoi, että tekoälyn käyttö järjestössä on satunnaista, mutta sallittua. Lähes yhtä moni sanoi, että tekoälyä ei järjestössä hyödynnetä. Viidennes seuraa kehitystä, mutta päätökset tekoälyn käyttöönotosta odottavat. Reilulla 5 prosentilla tekoäly oli aktiivisessa käytössä. Valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa tekoälyä käytettiin enemmän kuin alueellisissa tai paikallisjärjestöissä.

Moni pohtii tekoälyn yhteydessä vastuullisuuskysymyksiä siinä, missä tietoturva, luotettavuus ja jossain määrin myös ympäristönäkökulmat herättävät kysymyksiä.

Teknologian hyödyntäminen on myös osaamiskysymys

Teknologian hyödyntäminen on vuosien varrella lisääntynyt järjestöjen toiminnan eri osa-alueilla. Yllätyksenä tuskin tulee, että hyödyntämistä hidastavat taloudelliset ja henkilöresurssit. Osaamisen näki suurena esteenä tai hidasteena 36 % vastaajista, mutta toisaalta 59 % katsoi osaamisen edistävän hyvin tai jonkin verran teknologian hyödyntämistä.

Loppuvuodesta 2024 harvempi kuin joka kymmenes kertoi järjestötoimijoita koulutetun tekoälyn käyttöön. Nyt tilanne saattaa jo olla hieman toisenlainen. Selvää kuitenkin on, että osaamista ja kokemuksista oppimista tarvitaan tälläkin saralla lisää.

Tekoälyä ideoinnista hakukoneoptimointiin

Järjestöissä tekoälyä hyödynnetään useimmiten ideoinnin tukena, tiedonhaussa sekä erilaisten yhteenvetojen ja tekstien tuottamisessa ja muokkaamisessa. Käännösapu sekä kuvien ja esitysmateriaalinen tuottaminen ovat myös yleisiä käyttökohteita. Vain harva oli hyödyntänyt tekoälyä strategiseen suunnitteluun tai hakukoneoptimointiin.

Työkaluista selkeästi eniten käytetty oli ChatGPT ja Copilot toiseksi käytetyin. Maksullisia organisaatiolisenssejä oli ainakin toistaiseksi käytössä vain harvalla järjestöllä.

Kolme kysymystä tekoälyn hyödyntämiseen: Miksi, mitä ja miten?

Vaikka jokainen järjestö on omanlaisensa, muiden pohdinnoista ja kokemuksista – niin hyvistä kuin ontuneista – kannattaa ottaa vaari. Tekoälyn käyttöönottoa ja hyödyntämistä voi jäsentää pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

Miksi tekoäly?

Mitä hyötyjä on tunnistettavissa? Mitä ongelmia haluamme tekoälyllä järjestötyössämme ratkaista?  Tukeeko tekoälyn käyttö strategisia tavoitteitamme?

Kannattaa keskittyä muutamaan konkreettiseen hyötyyn, kuten rutiinitehtävien nopeuttaminen tai viestinnän tehostaminen. 

Mitä työkaluja käytämme? 

Tekoälytyökaluja on useita. Valintaa on hyvä pohtia käyttötarkoituksen mukaan. Esimerkiksi Microsoftin Copilot tai Googlen Gemini voivat olla luontevia valintoja, mikäli kyseisten ekosysteemien tuotteita on organisaatiossa jo käytössä. Tarvitsemmeko maksullisia organisaatioversioita? Onko meillä tarvetta päästää tekoäly omien tiedostojemme ja datan äärelle? 

Miten otamme tekoälyn käyttöön?

Pienet kokeilut ja yhteinen oppiminen ovat avainasemassa. Opitusta on hyvä kirjata opit ja jakaa kokemukset. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uutta osaamista ja ajattelutapaa. Osaamista voi kehittää ja jakaa monella tavalla.

Pilotit ennen laajempaa käyttöönottoa auttavat tunnistamaan mahdollisuuksia, rajoitteita ja huolia. Huolten hälventämiseksi sisäiset pelisäännöt ja perusosaamisen varmistaminen auttavat käyttäjiä ottamaan huomioon tietosuoja- ja turvakysymykset sekä suhtautumaan tuloksiin ripauksella tervettä kriittisyyttä.

Kaikkea ei tarvitse eikä kannata välttämättä tehdä itse. Yhteistyö ja kokemusten jakaminen muiden organisaatioiden ja asiantuntijoiden kanssa usein helpottaa ja tuo uusia näkökulmia.

Kasvokuva Hanna Vuohelaisesta.

Hanna Vuohelainen

digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja, TIEKE

Hannalla on kokemusta lukuisista organisaatioiden ja yksilöiden digikyvykkyyksien kehittämisprojekteista ja verkostoista. Järjestödigi-kartoitusta hän on ollut toteuttamassa kuudesti ja parhaillaan työn alla on Eettisen digitalisaation opas järjestöille.

Lue lisää

Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, digiosaamiseen, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Vuonna 2024 kartoitettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen tekoälyn käyttöä ja suhtautumista teknologian vastuulliseen hyödyntämiseen.

Eettisen digitalisaation opas järjestöille tulossa! Viisi näkökulmaa eettiseen digitalisaatioon järjestöille -hankkeessa julkaistaan alkusyksystä opas, joka sisältää mm. hallituksen tarkistuslistan sekä jäsenistön kanssa teemoja avaavan keskustelukonseptin. Liity postituslistalle, niin saat tiedot oppaan ilmestymisestä.


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Maija Borén
Annamari Martinviita

Toimitussihteeri
Maija Borén