Siirry sisältöön
Verkkolehti
Tiina Karhuvirta
Julkaistu 24.04.2025

Nuorten osallisuus luo elinvoimaa yhteisöihin  

Nuorten osallisuus on parhaimmillaan arkea, jossa nuori kokee olevansa merkityksellinen osa yhteisöään. Kun nuori saa vaikuttaa, osallistua ja tulla kuulluksi, syntyy osallisuuden kokemus, joka kantaa pitkälle. Osallisuus ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Se vaatii aikaa, tilaa ja erityisesti yhteisön, joka on valmis jakamaan valtaa. 

Osallisuus
Valokuva, joka on otettu alhaalta päin nuorista, jotka ovat asettaneet kätensä toisiaan vasten.
Kuva: Julia M. Cameron

Osallisuuden kokemus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että nuori tuntee kuuluvansa joukkoon ja pystyvänsä vaikuttamaan siihen, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Kokemus ei kuitenkaan synny yksittäisestä tapahtumasta, vaan rakentuu arjen vuorovaikutuksessa, jossa nuoren näkemyksillä on todellista painoarvoa.

Laatukriteerit nuorten osallisuuden kehittämisessä

Nuoret ja osallisuus -sivuston osallisuuden laatukriteerit tarjoavat käytännönläheisen työkalun osallisuuden kehittämiseen. Niiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi turvallisuutta, yhdenvertaisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Laatukriteerit ohjaavat huomaamaan osallisuuden ydinasioita:

  • Nuori tietää, että hän voi vaikuttaa. Osallisuus on suunniteltua ja järjestelmällistä toimintaa.
  • Nuoren osallisuus ei ole kiinni iästä, taustasta tai puhetaidoista. Jokaisella on oikeus osallistua.
  • Osallisuus on prosessi, ei yksittäinen teko. Nuori saa sanoa mielipiteensä, ja hänen näkemyksensä kuullaan.

Kuntatyössä laatukriteerit ovat toimineet keskustelun avaajana. Tiimit ovat tehneet itsearvioita ja tarkastelleet työnantajan tukitoimia ja kunnassa olevia rakenteita osallisuustyön tekemiseen.

Laatukriteerit rohkaisevat etenemään omaan tahtiin: osallisuutta voi kehittää vaiheittain ja yhdessä nuorten kanssa

Järjestöissä laatukriteerit ovat toimineet apuna, kun on haluttu lisätä lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia toiminnan suunnittelussa. Kriteerit voivat ohjata yhteistä keskustelua esimerkiksi kurssitoiminnan, leirien tai tapahtumien suunnittelun yhteydessä.

Laatukriteerien vahvuus on niiden joustavuudessa: niitä voi hyödyntää pienin askelin, juuri niissä teemoissa, jotka tuntuvat ajankohtaisimmilta. Kehittäminen voi alkaa esimerkiksi siitä, että yhdessä nuorten kanssa arvioidaan, miten he kokevat osallisuuden toteutuvan nykyisessä toiminnassa.

Laatukriteerit rohkaisevat etenemään omaan tahtiin: osallisuutta voi kehittää vaiheittain ja yhdessä nuorten kanssa.

Työkaluja ja aineistoja osallisuustyön tueksi

Nuoret ja osallisuus.fi -sivustolta löytyy tutkimustietoa ja työkaluja osallisuuden vahvistamiseen. Vaikka sivuston työkalut on kehitetty alun perin kuntien käyttöön, ne soveltuvat erinomaisesti myös järjestöjen ja yhdistysten tarpeisiin.

Esimerkiksi Nuorten osallisuuden edistämisen työkalupakki tarjoaa konkreettisia keinoja ja vinkkejä nuorten kanssa toimimiseen:

  • Mitä nuorilta kannattaa kysyä ja mihin nuorten osallistuminen vaikuttaa?
  • Miten nuoria tavoitetaan? 
  • Millä käytännön menetelmillä nuorten näkemyksiä kerätään? 
  • Miten tehdä sisällöstä nuoriystävällistä ja kiinnostavaa? 
  • Kerro tuloksista, arvioi ja opi

Sivusto on toteutettu Osallisuuden osaamiskeskuksen toimintana opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 2018–2023, ja sitä ylläpitää Kehittämiskeskus Opinkirjo.  

Jos omassa toiminnassasi on syntynyt osallistavia menetelmiä, julkaisuja tai hyviä käytäntöjä, jotka voisivat hyödyttää muitakin, voit ehdottaa niitä osaksi sivustoa. Rakennetaan yhdessä elävää ja käytännönläheistä osallisuuden tietopankkia!

Lue lisää:

Nuoret ja osallisuus: Nuorten osallisuuden laatukriteerit

Nuoret ja osallisuus: Työkaluja ja toimintamalleja osallisuuden toteuttamiseen

Kehittämiskeskus Opinkirjo

Mustavalkoinen kasvokuva Tiina Karhuvirrasta.

Tiina Karhuvirta

Osallisuus- ja demokratiakasvatuksen erityisasiantuntija, joka luotsaa Nuorten parlamenttia, kehittää peruskoulun oppilaskuntatoimintaa ja vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta verkostomaisesti työskennellen. Hän on koulutukseltaan FM ja on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita lasten ja nuorten aktiivisesta kansalaisuudesta.


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Maija Borén
Annamari Martinviita

Toimitussihteeri
Maija Borén