Muuttuuko yhdistyslaki, helpottuuko kansalaistoiminta?
Oikeusministeriön työryhmä esittää muutoksia yhdistyslakiin sekä uuden toimintaryhmälain säätämistä. Tavoitteena on helpottaa kansalaistoimintaa.
Järjestötyö
Maailma muuttuu ja kansalaistoiminta sen mukana
Kansalaistoiminta muuttaa muotoaan. Järjestöjen jäsenmäärän lasku, julkisen rahoituksen pieneneminen sekä muutokset vapaaehtoisten sitoutumisessa haastavat järjestöjä. Samalla verkkovälitteinen toiminta sekä liikkeisyys ja tapahtumakeskeisyys vaikuttavat yhdistystoiminnan arkeen ja muuhun kansalaistoimintaan. Vapaamuotoisempi yhteisöllinen kansalaistoiminta, 4. sektori, vahvistuu.
Tämä halutaan ottaa huomioon myös lainsäädännössä. Oikeusministeriön nimittämä työryhmä ”Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla” tarttui tehtävään ja valmisteli ehdotuksen yhteisöllistä kansalaistoimintaa helpottaviksi yhdistyslain muutoksiksi ja muuksi kansalaistoimintaa koskevaksi sääntelyksi.
Valmistelun aikana 2019–2020 työryhmä mahdollisti osallistumisen monipuolisesti ja laajasti: eri vaiheissa järjestettiin kyselyjä, keskusteluja ja työpajoja. Mietinnön valmistumisen jälkeen esitykset olivat lausuntokierroksella 14.4.2021 saakka.
Muutosesityksiä yhdistyslakiin
Työryhmän esitykset sisältävät huomattavia muutoksia ja lisäyksiä yhdistyslakiin. Keskeisinä muutoksina esitetään muun muassa etäosallistumisen helpottamista yhdistyksen kokouksessa ja verkkokokouksen sallimista, toimitusjohtaja-toimielimen sallimista, jäsen- ja liittoäänestyksen sallimista hallituksen valinnassa sekä kahden tai useamman yhdistyksen yhdistämisen helpottamista. Työryhmä esittää myös kevennystä pienimpien yhdistysten talouden seurantaan sekä yhdistyslakiin kirjattavia olettamasääntöjä.
Pyrkimyksenä on selkeästi helpottaa yhdistysten toimintaa. Esimerkiksi verkkokokousten järjestämisen salliminen ja etäosallistumisen mahdollistaminen yleiseen kokoukseen hallituksen päätöksellä on tarpeellinen ja kannatettava muutos.
Toisaalta osa esityksistä voi kääntyä tarkoitustaan vastaan ja tehdä toiminnasta entistä konstikkaampaa. Helpottaako olettamasääntöjen kirjaus lakiin yhdistystoimijaa vai tekeekö se arjen toiminnasta nykyistä hankalampaa, kun yhdistystoiminnassa pitää kaivaa aina esiin paitsi omat säännöt, myös yhdistyslaissa määritellyt olettamasäännöt? Toimitusjohtaja-toimielimen mahdollistaminen yhdistyksissä voi hämärtää yhdistyksen yleishyödyllisyyden ja yhteisvastuullisuuden luonnetta. Yhdistystoiminnan koko kirjon sekä myös sen erityislaatuisuuden huomioon ottaminen onkin varmasti ollut haasteellinen tehtävä työryhmälle.
Tulossa uusi toimintaryhmälaki?
Työryhmä esittää myös aivan uuden lain säätämistä perinteistä yhdistystoimintaa kevyemmin järjestäytyneen kansalaistoiminnan tarpeisiin: toimintaryhmä olisi uusi oikeushenkilö. Tämä mahdollistaisi ns. vapaiden ryhmien tunnistamisen esimerkiksi rahoitusta haettaessa ja tiloja varattaessa. Toimintaryhmille mahdollistettaisiin myös kevyempi talousseuranta.
Vapaamuotoiset, tilapäiset kansalaistoiminnan ryhmät ovat jo täällä ja totta – niiden toiminnan legitimointi ja helpottaminen on tarpeellinen ja kannatettava asia. Uudenlaisen, ei-yhdistysmuotoisen kansalaistoiminnan mahdollistaminen lisäisi todennäköisesti erilaisten toimijoiden osallistumista sekä vahvistaisi tätä kautta kansalasiyhteiskuntaa. Uudenlaisen toimijamuodon sääntely tulee tehdä mahdollisimman selkeäksi ja helpoksi.
Kiinnostavaa on myös nähdä, millaiset roolin rekisteröidyt toimintaryhmät saisivat suhteessa yhdistyksiin esimerkiksi rahoituksen hakijoina, yhteistyökumppaneina ja muiden yhteisöjen jäseninä. Lähtisitkö sinä mukaan toimintaryhmään tai sellaisen kumppaniksi?
