Siirry sisältöön
Verkkolehti
Eeva Puumala & Karim Maiche

Monenlaista erilaisuutta

Valtaväestön ja maahanmuuttajien välisten yhteyksien ohuudesta on puhuttu paljon. Ratkaisuksi näiden väestöryhmien eriytymiseen on esitetty kohtauttamista.

Yhteisöllisyys
Etniseltä taustaltaan erilaiset mies ja nainen nurmikolle pystetyssä jurtassa.
Maahanmuuttajia ja valtaväestöä on Naapurijurtta-tutkimuksen valossa varottava asettamasta vastinpareiksi. / Kuva: Jenni Toivonen

Hervannassa tehdyssä Koneen säätiön rahoittamassa Naapurijurtta-tutkimuksessamme nousi esiin, etteivät arkiset kohtaamiset aina suju kitkatta: jakolinjat eivät välttämättä ole siellä, missä niiden oletetaan olevan. Eronteko valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä ei leimannut asukkaiden kokemuksia naapurustosta. 

Kohtaaminen on arkinen asia, jonka merkitystä ei useinkaan juuri mietitä. Kohtaamiset tapahtuvat, joskus aivan ohimennen, joskus suunnitellummin. Niiden kautta muodostetaan suhde yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin, ja samalla ne rakentavat tulkintojamme ympäristöstämme. Kohtaamisten yhteiskunnalliseen merkitykseen perustuu myös ajatus eri väestöryhmien kohtauttamisesta. Sillä tarkoitetaan innostavaa yhteistoimintaa valtaväestön ja maahanmuuttajien välillä, jotta voitaisiin synnyttää uusia suhteita ja edistää kaksisuuntaista kotoutumista.  

Ihmiset on erilaisii. Et on olemassa sellasii, jotka ei tykkää maahanmuuttajista. Yksinkertaisesti ei tykkää vaan. Tai sit muslimeista. (Aicha 34 v)

Ja sitten oon toivonu, ettei lisää ulkomaalaisia otettais. (Arja 35 v)

Tutkimuskirjallisuudessa tunnetaan Gordon Allportin kehittämä kontaktihypoteesi, jonka mukaan valtaväestön ja vähemmistön välillä järjestetyt kohtaamiset vähentävät ennakkoluuloja ryhmien välillä. Hypoteesin toimivuus on kuitenkin kyseenalaistettu ympäristöissä, joissa ääripäät ovat kaukana toisistaan tai jakolinjat ovat moninaisia. Pelkkä kohtauttaminen ei siten riitä, vaan osapuolten on oltava tasa-arvoisia sekä omattava käsitys heitä yhdistävästä tavoitteesta. Usein kohtaaminen vaatii myös institutionaalista tukea tai välittäjää. Kuten yllä olevat sitaatit osoittavat, ihmisillä on ennakkoluuloja, pelkoja ja huonoja kokemuksia, jotka saattavat estää aidon kohtaamisen.

Tutkimuksessamme halusimme ymmärtää naapurustoverkostojen arkista muodostumista ja toimintaa yhdessä moninaistuvassa naapurustossa, Hervannassa, jota luonnehtii sosio-ekonominen moninaisuus. 

Moninaistumisen eri merkitykset

Kun tänne on tullut tosi paljon taas niitä maahanmuuttajii, niin musta tuntuu et se on lisännyt ehkä sitä turvallisuudentunnetta. (Aicha 34v)

Mää oon jotenki tullu vuosien mittaan tässä pessimistiseks vähän tän kotouttamisen suhteen. (Riitta 64v).

Maahanmuuttajataustaiset asukkaat kokivat moninaisuuden lisäävän turvallisuudentunnetta ja mahdollistavan muutoksen. Valtaväestölle taas elämisen tapojen ja normaalin arjen moninaistuminen saattoi näyttäytyä kotouttamisen epäonnistumisena. Tämä liittyy suomalaisessa yhteiskunnassa usein toistettuun ajatukseen ”maassa maan tavalla”, joka johtaa ajattelemaan varsin yksiulotteisesti siitä, mitä on ”hyvä elämä” ja millaiset arjen tavat ja rytmit ovat ”oikeita”.  

Tutkimuksemme valossa on kuitenkin varottava asettamasta maahanmuuttajia ja valtaväestöä vastinpareiksi. Molemmat ”ryhmät” pitävät sisällään hyvin erilaisia ihmisiä, minkä vuoksi suurimmat erot eivät välttämättä olekaan ryhmien välisiä. Tällaisten moninaisten jakolinjojen tunnistaminen on edellytys onnistuneille kohtaamisille ja niiden mahdollistamiselle. 

Monenlaiset erot ja arjen kohtaamiset

Hervannan kaltaiset lähiöt kätkevät sisäänsä moninaisuutta, jota väestöryhmätasoinen jaottelu ei tavoita. Arjessa sosiaaliset asemat, päihteiden käyttö, erilaiset elämänrytmit, vuokra-asuminen ja henkilökohtaiset ristiriidat synnyttivät maahanmuuttoa tai kulttuurisia eroavaisuuksia suurempia jakolinjoja.  

Mä oon kuullu meiän naapurien taustaa, että he ovat ollu jotain tämmösiä uusnatsityylisiä joskus aikanaan, mutta ainakin heiän lapset, ne nuoremmat on aika suvaitsevaisii. (Heba 15 v)

Kohtauttamisessa on tärkeää painottaa kohtaamisten tilanteista ja paikallista kontekstia. On ymmärrettävä, mistä erimielisyys syntyy ja millaisissa asioissa he jo toisiaan kohtaavat, omaa etnistä tai kulttuurista taustaansa sen suuremmin miettimättä. Näitä käytäntöjä ja kohtaamisen tapoja luodaan jatkuvasti arkisessa toiminnassa ja moninaisessa lähiössä niitä syntyy väistämättä myös eri väestöryhmien välille. Tämän vuoksi toimivien väestösuhteiden kannalta on hyvä painottaa kohtaamisten ohella sitä, miten segregaatiota eli asuinalueiden eriytymistä, voidaan ehkäistä sekä yhteiskunnallisesti että paikallisesti taloyhtiö- ja korttelitasolla.

Eeva Puumala

Eeva Puumala

tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

Karim Maiche

Karim Maiche

tutkija, Tampereen yliopisto


Artikkeliin liittyvät asiasanat:

Kansalaisyhteiskunnan verkkolehti

Lehti sisältää artikkeleita, jotka auttavat järjestötoimijoita kehittämään oman järjestönsä toimintaa ja nostavat esiin laajemmin ajankohtaisia kansalais- ja järjestötoiminnan teemoja.

Liity postituslistalle

Päätoimittaja
Anneliina Wevelsiep

Toimituskunta
Mari Tapio
Kukka-Maaria Vuorikoski

Toimitussihteeri
Riitta Liski