Miten järjestöt voivat laajentaa varainhankintaansa?

Hallituksen kehysriihessä aikaistuneet ja kasvaneet leikkaukset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksiin iskevät rajusti järjestöjen toimintaan ja palveluihin.

Valtionneuvosto hyväksyi 6.6.2024 kansalaisjärjestöstrategian, jonka tavoitteena on muun muassa selvittää mahdollisuuksia kehittää järjestöjen varainhankintaa. Mitä vaihtoehtoja kansalaisjärjestöillä on rahoituspohjansa laajentamiseksi?

Leikkaukset uhkaavat järjestöpalveluja ja demokratiaa

Mitä vaikutuksia valtionrahoituksen pienenemisellä on, Kansalaisyhteiskunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Taina Susiluoto?

– Valtionavustusten pieneneminen iskee koko järjestökenttään aikana, jolloin meitä haastetaan muutenkin. Suomalainen kansalaisjärjestötoiminta perustuu vapaaehtoistyölle. Valtionavustuksilla tehdään työtä sen eteen, että ruohonjuuritason toimijoilla olisi osaaminen ja työkalut vapaaehtoistyön organisoimiseen. Leikkaukset uhkaavat tätä tärkeää tukitoimintoa. Järjestöjen työlle on huutava tarve, kun leikkaukset toisaalla vaikuttavat kansalaisten toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Järjestöt ovat keskeinen osa ja tukipilari suomalaisessa demokratiassa. Se on nyt vaarassa, Susiluoto tähdentää:

– Olen huolissani siitä, kuinka leikkaukset vaikuttavat demokratiaamme. Euroopan komission demokratiayksikkö on nostanut kaksi merkittävintä asiaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten osalta: järjestöjen omassa päätäntävallassa olevan rahan määrä, eli yleisavustukset, ja byrokratian määrä.

Järjestöt ovat keskeinen osa ja tukipilari suomalaisessa demokratiassa. Se on nyt vaarassa.

– Suomessa nämä kaksi mittaria menevät juuri vääriin suuntiin: rahoitus vähenee ja byrokratian määrä kasvaa, huolimatta hallitusohjelman hyvistä kirjauksista. Meidän tulee olla nyt hereillä, jotta emme itse nakerra demokratiaamme sisältä päin. Järjestöt tulee osallistaa mukaan keskusteluun leikkausten kohdentamisesta, ja yleisavustuksia tulee suojata leikkauksilta.

Varainhankintaa helpotetaan, mutta ei kaikille?

Kehysriihen ja kansalaisjärjestöstrategian kunnianhimoiset tavoitteet järjestöjen oman varainhankinnan edistämiseksi ovat Susiluodosta tärkeä kädenojennus. Myös Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski näkee esityksissä hyvää:

– Kehysriihessä esitettiin, että lahjoitusvähennys laajennetaan yksityishenkilöiden tekemiin lahjoituksiin nuoriso-, kulttuuri-, liikunta-, urheilu- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille vuodesta 2026 alkaen. Kehysriihen ehdotus vie lahjoitusten verovähennystä koskevaa sääntelyä oikeaan suuntaan.

Ikävä kyllä kehysriihen päätös verovähennyksistä ei ole tasapuolinen koko järjestösektorille, huomauttaa Tornikoski:

– Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet olisivat vähennysoikeuden ulkopuolella. Näitä ovat muun muassa heikoimmassa asemassa olevien auttaminen kotimaassa, humanitaarinen apu ja katastrofit sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu. Lahjoitusten verovähennysoikeus tulee laajentaa koskemaan kaikkia rahankeräysluvan omaavia tahoja.

Sekä Tornikoskesta että Susiluodosta verovähennysmahdollisuuden tulisi koskea myös yritysten ja yhteisöjen tekemiä lahjoituksia. Myös muita järjestöjen rahoitusleikkauksia kompensoivia toimia tarvitaan:

– Yksi mahdollisuus olisi luoda nyt käynnissä olevaan sisäministeriön rahapelijärjestelmähankkeeseen järjestöjen rahoitusta tukeva malli ja mahdollistaa lisenssijärjestelmän uudistuksessa yleishyödyllisten yhteisöjen rahoittaminen, toteaa Tornikoski.

– Suomalaisten suosituimmat lahjoituskohteet olisivat vähennysoikeuden ulkopuolella.

Susiluoto toivoo, että keinovalikoimassa olisi myös mahdollisuus käyttää valtionavustusta varainhankinnan kuluihin, ja nykyistä vankempi tuki järjestöjen pyrkimyksille hakea EU-rahoitusta. Samalla Susiluoto varoittaa näkemästä varainhankintaa nopeana ja helppona ratkaisuna:

– Oma varainhankinta ei ole ihmelääke, jonka saisi yön yli otettua käyttöön. Suomalaisyrityksillä ja -kotitalouksilla on nyt vaikea taloudellinen tilanne, eikä ole itsestään selvää, että lahjoituksia alkaisi sadella. Me olemme myös muita pohjoismaita jäljessä lahjoituskulttuurin synnyttämisessä. Suunta on nyt kuitenkin oikea.

– Nyt kun kehysriihen päätöksellä valtionavustusten leikkauksia on syvennetty ja varhaistettu, on äärimmäisen tärkeää, että myös verovähennysasia etenee vikkelään. Se tulisi ehdottomasti saattaa voimaan jo ensi vuoden aikana, Susiluoto täsmentää.

Järjestöt uskovat varainhankinnan kasvuun

Tuoreen tutkimuksen mukaan järjestöillä on vahva usko varainhankinnan tuottojen kasvuun, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Valtakunnallisesti järjestöjen yksityisrahoituksen kokonaistavoite tänä vuonna yli 1 061 000 000 euroa. Kasvuodotus on huikea, kun verrataan tavoitteita aiempaan tutkimusvuoteen 2021, jolloin tavoite oli 530 miljoonaa euroa.

Tornikosken mukaan varainhankinnan muodoista tärkeimpinä järjestöt kokivat jäsenmaksut (57 %), kertalahjoitukset (49 %) sekä tapahtumat ja tuotemyynnin (35 %). Yritysyhteistyö oli tärkeä rahoituksen kannalta 28 prosentille vastaajista ja siihen aikoi panostaa kolmasosa vastaajista.

Varainhankintatyö vaatii osaamista ja resursseja

Mistä varainhankintatyö kannattaa aloittaa, VaLa:n pääsihteeri Pia Tornikoski?

– Kun järjestö lähtee käynnistämään tai kehittämään varainhankintaansa, se joutuu tekemään resursseja vaativia investointeja. VaLa:n tutkimuksen vastaajista 68 prosenttia ilmoitti, että varainhankinta kuuluu organisaatiossa osana jonkun toimenkuvaan. Reilulla neljäsosalla järjestöistä oli omat palkatut varainhankkijat. Henkilöresurssit (56 %) koettiin suurimpana sisäisenä haasteena taloudellisten resurssien vähäisyyden lisäksi (37 %).

Tornikoski painottaa, että henkilöresursseihin sekä ammattitaitoon panostaminen jo varainhankintaa aloitettaessa tuo tuloksia ja lisää laadukkuutta sekä lisää eettistä ja vastuullista toimintaa.

Pelkän varainhankinnan varaan ei kansalaisyhteiskuntaa voi jättää tulevaisuudessakaan, toteaa Tornikoski:

– Laaja rahoituspohja – niin julkinen rahoitus kuin monilähteinen varainhankintakin – tuo turvallisuutta ja on osa riskien hallinnointia. Se on monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytys.