Demokratiaohjelmalla panostuksia demokratian kipukohtiin?

Kysyimme asiantuntijoilta Demo Finlandista ja Nuorisoala ry:stä, mitä onnistumisia ja puutteita he näkevät lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa.

Osallisuus ja rakentava yhteiskunnallinen keskustelu painotuksina saavat kiitosta

Demokratiaohjelma painottaa lasten ja nuorten osallisuutta, mikä saa kiitosta Nuorisoala ry:n, entinen Allianssi ry, projektipäällikkö Silja Porkkalalta:

– Tavoitteet ovat hyviä ja kunnianhimoisia, ja demokratiakasvatuksen merkityksen tunnistaminen on tärkeää. Se voi vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta nuorten koettuun kansalaispätevyyteen.

Demo Finlandin dialogiasiantuntija Virva Viljanen korostaa ohjelman tärkeitä painotuksia demokratian, osallisuuden ja luottamuksen vahvistamiseksi:

– Ohjelmassa esitetään ratkaisuja keskeisiin haasteisiin, kuten lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseen, lähidemokratian kehittämiseen ja rakentavan keskustelun vahvistamiseen. Myös kansainvälisen demokratian tilan yhteys Suomen demokratiapolitiikkaan on huomioitu, mikä on tärkeää.

Ohjelmassa esitetään ratkaisuja keskeisiin haasteisiin, kuten lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseen, lähidemokratian kehittämiseen ja rakentavan keskustelun vahvistamiseen.

Viljanen kiittää myös valmisteluprosessin avoimuutta:

– On hienoa, että ohjelman laatimisessa on pyritty näyttämään mallia avoimesta valmistelusta ja kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta prosessin eri vaiheissa.

Konkreettisia toimenpiteitä kaivataan

Ohjelmaluonnoksesta puuttuu moniin tavoitteisiin vievät käytännön toimenpiteet, joiden puuttuminen heikentää ohjelman vaikuttavuutta. Porkkala nostaa esimerkiksi äänestysikärajan laskun vaikutusten selvityksen ja kokeilut, jotka eivät ole mukana luonnoksessa.

Viljanen peräänkuuluttaa toimia verkkohäirintään puuttumiseksi:

– Some-alustoilla tapahtuva häirintä uhkaa demokratiaa hiljentämällä moniäänisyyttä. Häirintää kohdistuu erityisesti nuoriin, naisiin ja vähemmistöihin politiikassa.

Hän pitää myös tärkeänä vaalirahoituksen ennakkoilmoitusten muuttamista velvoittavaksi, jotta äänestäjät voivat arvioida ehdokkaiden sidonnaisuuksia ennen äänestystä.

Lisäksi Viljanen korostaa EU-tason demokratian vahvistamista:

– Demokratian tila on heikentynyt ympäri maailmaa jo vuosien ajan. Kansainväliset kehityskulut vaikuttavat myös Suomeen ja autoritaariset valtiot muodostavat turvallisuusuhan omien kansalaisten lisäksi demokratioille. EU:n kehitysyhteistyövaroja tulisi suunnata vahvemmin demokraattisten instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja vapaan median tukemiseen sekä oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen puuttumiseen EU:n sisällä.

Toteutus uhkaa vesittyä rahoituksen puutteen vuoksi

Molemmat asiantuntijat ovat huolissaan kansalaisjärjestöihin kohdistuvista leikkauksista. Demokratiaohjelma nojaa järjestöjen asiantuntemukseen, mutta samaan aikaan järjestöjen valtionavustuksia leikataan merkittävästi. Tämä voi vaarantaa ohjelman tavoitteiden toteutumisen.

Demokratian edistäminen ei voi olla pelkkiä juhlapuheita vaan siihen tarvitaan resursseja.

– Tällä hallituskaudella suunnitteilla olevat ja jo tehdyt merkittävät leikkaukset kansalaisjärjestöjen valtionavustuksiin todennäköisesti tekevät hyvät ja tärkeät tavoitteet mahdottomiksi saavuttaa, mikäli leikkauksia ei kohtuullisteta, toteaa Porkkala.

Viljanen painottaa, että kansalaisjärjestöihin kohdistuvien leikkausten riskinä on kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila Suomessa:

– Demokratian edistäminen ei voi olla pelkkiä juhlapuheita vaan siihen tarvitaan resursseja. Vapaan ja kriittisen kansalaisyhteiskunnan toimintatila on keskeinen demokratian mittari.

Lähteet: