Auta yhteisöllisyyttä syntymään ja elämään!
Yhteisöllisyydestä tulee esteetöntä, kun sitä kannatellaan tietoisesti.
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys voi syntyä spontaanisti vaikkapa naapuruston tai jonkun harrastuksen ympärille syntyvänä yhteisenä toimintana. Usein moottorina toimii joku aktiivinen ihminen. Kun hän muuttaa tai jää jostain muusta syystä pois toiminnasta, toiminta kuihtuu.
Kun on kyseessä järjestäytynyt toiminta, yhteisöllisyyttä voidaan kannatella tietoisesti. Pienet teot riittävät, mutta varsinkin silloin, kun kyseessä on yhdistys tai harrastus, jonka toiminnan ei toivota hiipuvan aktiivisten jäsenten vaihtuessa, täytyy yhteisöllisten tekojen olla osa yhteisön toimintakulttuuria.
Yhteisöllisyys elää suhdeverkostossa
Yhteisöllisyyttä voidaan ajatella suhdeverkostona. Mitä enemmän yhteisön jäsenillä on henkilökohtaisia suhteita keskenään, sitä yhteisöllisempänä he yhteisönsä kokevat. Jos jonkun ryhmän yhteisöllisyyttä halutaan edistää, se alkaa toteutua, kun autetaan ihmisiä tutustumaan toisiinsa. Yksinkertaisinta on alkaa tervehtiä kaikkia, jäädä juttusille ja esitellä ihmisiä toisilleen.
Ihmiset sitoutuvat yhteisöihin eri asteisesti
Sosiologit D. Unruh & A. Strauss kehittivät sosiaalisen maailmojen teorian (Aro, 2011), jonka mukaan yksilöt ovat jäseninä yhteisöissä ja sosiaalisissa maailmoissa eri asteisesti sitoutuneina. Teorian mukaan yhteisössä voi olla sisäpiiriläisiä, vakituisia jäseniä, turisteja ja vieraita. Yhteisön toiminnan ydinryhmä – kuten yhdistyksen hallitus – on sisäpiiri, vakituisia jäseniä ovat aktiivinen jäsenistö, turistit ovat toimintaan silloin tällöin osallistuvia tai yleisöä ja vieraat satunnaisia osallistujia tai uusia toiminnasta kiinnostuneita.
Jotta yhteisö pysyy elävänä ja uudistuvana, jokaisen siinä mukana olevan täytyy kokea itsensä yhteisölleen tärkeäksi ja yhteisöstä kiinnostuneiden täytyy kokea itsensä tervetulleeksi mukaan. Jos esimerkiksi taloyhtiössä asukkaiden vaihtuessa uudet asukkaat eivät tule talkoisiin, kyse on siitä, että he ovat jääneet yhteisön laidalle, vieraiksi. Tai jos sisäpiiri on kovin suljettu, uusia vastuunkantajia ei löydy, kun sille olisi tarve.
Yhteisöllisyyden määritelmä
Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteisöllisyys on tunne yhteisöön liittymisestä. Pro gradu -tutkimukseni kyselyssä vastaajien enemmistön mukaan yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä ja olemista sellaisten ihmisten kanssa, joita yhdistää yhteinen tavoite tai päämäärä. Kyselyyn vastaajien määritelmä on viisas. Se kiteyttää sen, että yhteisöllisyyden kokemuksen eli suhdeverkoston pitävät elävänä yhteiset kokemukset ja yhdessä tekeminen.
Kolme vinkkiä yhteisöllisyyden kannatteluun
Varmista, että toiminta on kutsuvaa
Jos jonkun yhdistyksen tai harrastusryhmän yhteisöllisyys halutaan pitää elävänä, sen kannattelun tulisi kuulua yhteisön toimintakulttuuriin. Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että uudet tulokkaat toivotetaan tervetulleiksi, heidät perehdytetään yhteisön käytänteisiin, esitellään keskeisille ihmisille. Kun he alkavat osallistua toimintaan, heitä aina tervehditään, heidät huomataan ja heitä kutsutaan mukaan muuhunkin toimintaan. Eli tällä tavalla heidät vedetään sosiaalisten maailmojen teorian sanoin vieraista turisteiksi.
Osallisuuden tulee olla jäsenille merkityksellistä
Myös aktiiviset toimijat tarvitsevat nähdyksi tulemista, sillä toimintaan sitoutunut jäsen haluaa olla merkittävälle yhteisölleen tärkeä. Tehtävät voivat olla erilaisia, oleellista on, että jokainen voi osallistua sillä panoksella, joka on hänelle sillä hetkellä mahdollista. Yhteisön toimintakulttuuriin pitäisi siis kuulua erilaisia tekemisen paikkoja, keskinäinen positiivinen palaute ja kannustavat kiitokset.
Pidä yhteisö helposti saavutettavana
Silloin kun jäsenistö halutaan pitää aktiivisena, rajat sosiaalisten maailmojen erilaisten ryhmien välillä kannattaa pitää matalina. Vapaaehtois- ja vastuutehtäviin on helppo tulla, niihin ei tarvitse sitoutua loppuelämäksi ja tehtäviä voi vaihtaa tai tehdä välillä enemmän tai vähemmän. Eli sosiaalisten maailmojen teorian sanoin: turistista on helppo tulla aktiiviseksi jäseneksi, ja sisäpiiri – eli esimerkiksi hallitus – ei tee päätöksiä norsunluutornissa.
Lähteet
Birck Riitta (2020) Esteetön yhteisöllisyys: Alueellisen yhteisöllisen arjen alkuun auttaminen ja kannattelu. Kasvatustieteen Pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tampereen yliopisto.
Aro Jari (2011) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa Kangaspunta Seppo (toim.) Yksilöllinen yhteisöllisyys. Tampere University Press. 35–60.