Siirry sisältöön
Tietopankki
Sanna Ryynänen

Yrittäminen voi perustua myös yhteiseen etuun

Osa yrityksistä haluaa toiminnallaan saavuttaa taloudellisen tuloksen lisäksi yhteistä hyvää. Tällaisia ovat muun muassa yhteiskunnalliset yritykset.

Demokratian tilaa pohdittaessa kiinnitetään usein huomiota yritystoiminnan epädemokraattiseen luonteeseen. Ne, joita yrityksen tekemät päätökset koskettavat eniten, eivät juurikaan pysty noihin päätöksiin vaikuttamaan – olipa kyse sitten yrityksen työntekijöistä, paikkakunnan asukkaista tai niistä ihmisistä, jotka asuvat yrityksen raaka-ainetuotannon alueella tai ympäristövaikutusten piirissä.

Viime aikoina yritysten yhteiskuntavastuu on saanut aiempaa suuremman painoarvon. Lisäksi on syntynyt sellaisia yrittämisen muotoja, joissa taloudellisen tuloksen rinnalle on nostettu muita arvoja, kuten lähialueen luonnon ja asukkaiden hyvinvointi.

Yhteiskunnalliset yritykset

Yhteiskunnalliset yritykset ovat yksityisesti omistettuja. Ne käyttävät pääosan taloudellisesta voitostaan yhteiskunnallisten päämääriensä edistämiseen. Näin raha jää hyödyttämään toimialueen ihmisiä eikä katoa vaurastuttamaan sijoittajia tai yrittäjiä.

Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on olla kannattavia, mutta tuloksen arvioimisessa seurataan taloudellisen arvon lisäksi myös sosiaalista arvoa. Sitä varten yritykset kehittävät erilaisia mittareita, joilla seurataan, toteutuvatko yrityksen yhteiskunnalliset päämäärät.

Pääosa taloudellisesta voitosta käytetään yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseen.

Tukea ja apua tarjoavat yhteiskunnalliset yritykset ovat huomattavasti joustavampia kuin julkisen puolen organisaatiot. Niissä toiminta ei ole lokeroitunutta vaan ihmisen tilanne voidaan ottaa huomioon kokonaisuutena. Apua ei tarjota yhteen ongelmaan kerrallaan vaan huomioidaan kerralla kaikki tilanteeseen vaikuttavat osatekijät. Jos esimerkiksi joku hakee apua masennukseen, häntä saatetaan ensin auttaa asumisasioissa.

Yhteiskunnalliset yritykset ovatkin usein hyviä innovaatioiden lähteitä, kun ne kehittävät tapoja siirtyä vanhoista auttamisen malleista kohti uudenlaista tukemisen ja auttamisen kulttuuria.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat usein hyviä innovaatioiden lähteitä.

Suomalaisen työn liitto lanseerasi vuonna 2011 Yhteiskunnallinen Yritys -merkin, joka myönnetään pääsääntöisesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Syksyllä 2020 hetkellä merkki oli 240 yrityksellä, joiden toimialoihin kuuluu muun muassa puurakentamiseen asiantuntijapalveluita, jätehuoltoa, päihdekuntoutusta ja ammatillista koulutusta.

Osuuskunnat

Osuuskunnat ovat käyttäjien omistamia, hallitsemia ja heitä hyödyttäviä yrityksiä. Monet osuuskunnat on perustettu jäsentensä työllistämiseksi. Kun toimijat omistavat itse oman työnantajansa, he voivat vaikuttaa työpaikan päätöksentekoon ja määrittää, millaisilla arvoilla toimintaa tehdään.

Monet aatteelliset yritykset ovat osuuskuntia.

Osuuskunnat ovatkin alkaneet kasvattaa suosiotaan, kun liberalistinen markkinatalous on osoittautunut kykenemättömäksi kantamaan tarpeeksi vastuuta ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista. Monet aatteelliset yritykset ovat osuuskuntia. Esimerkiksi Luomuosuuskunta Oma maa on viljelijöiden osuuskunta. Siihen kuuluu tuottajajäseniä ja ruokajäseniä. Tuottajajäsenet kasvattavat luonnonmukaista lähiruokaa osuuskunnan ruokajäsenille.

Osuuskunnat ovat monesti hyvä ratkaisu myös pienille tai aloittaville yrittäjille. Vastuun taloudellisesta riskistä kantaa osuuskunta. Se voi huolehtia kootusti jäsenten hallinnollisista velvollisuuksista ja tarjota jäsenilleen työyhteisön. Osuuskunta voi yhdistää voimat markkinoinnissa ja hankinnoissa ja toteuttaa kokonaisia projekteja yhdessä. Asiakkaan ei tarvitse hankkia projektin osia eri paikoista, jos se saa ne kerralla samasta osuuskunnasta.

Joukkorahoituskampanjat

Joukkorahoitus tarkoittaa rahoitusmuotoa, jossa ihmiset osallistuvat yhteisesti rahoittamaan hanketta, jonka he kokevat tärkeäksi. Joukkorahoituskampanjoista levitetään tietoa sosiaalisessa mediassa ja joukkorahoituspalvelun sivuilla.

Ihmiset osallistuvat yhteisesti rahoittamaan hanketta, jonka kokevat tärkeäksi.

Rahoittajat saavat sijoituksensa vastineeksi palveluja, elämyksiä tai hankkeessa syntyneen tuotteen. Hankkeella voidaan rahoittaa esimerkiksi tuotekehitysprojektia, kirjan kirjoittamista, taidetta, näyttelyitä tai muita projekteja. Hakija voi olla yksilö tai ryhmä, esimerkiksi yhteisö, julkisyhteisö, yritys, järjestö tai säätiö.

Hanketta voi tukea rahasummalla, joka on suhteessa siitä saatuun vastikkeeseen. Jos rahoitusta haetaan esimerkiksi äänilevyn tai kirjan tekemiseen ja rahoittaja saa vastineeksi syntyneen teoksen, lahjoitettava summa voi olla joitakin kymmeniä euroja.

1.9.2020

Lähteitä

Arvo ry

Comparing the Top Online Fundrising and Crowdfunding Platforms. Crowdfunding.

Huhtala, Kari (2020). Osuuskunta – aliarvostettu yhteisyrittäjyyden muoto. Uusyrityskeskus.

Mikä on Mesenaatti.me? Mesenaatti.me.

Osuuskunta yritysmuotona. Pellervo.

Salminen, Jarkko (2020). Yhteiskunnalliset yritykset ketterinä toimijoina. Ketterä kaupunki -blogit

Työosuuskunta. Wikipedia.

Yhteiskunnallinen yritys. Suomalaisen työn liitto.

Lue lisää: