Siirry sisältöön
Tietopankki
Sirpa Aurelius

Tuotteistaminen järjestötyössä

Järjestötkin hyötyvät tuotteistamisesta. Järjestön tuotteita ovat sen tarjoamat palvelut, osaaminen ja asiantuntemus.

Järjestöpalveluja ei olla totuttu kutsumaan tuotteiksi. Kukaan ei kysy Mitä te myytte? Kun myydään ainutlaatuista osaamista ja auttamista, sitä ei koeta tuotteeksi. Voidaan sanoa, että tuoteajattelu saattaa jopa loukata.

Myös monella muulla alalla tuntuu erikoiselta puhua tuotteistuksesta, mutta niilläkin on oma toimialaspesifinen tuotekielensä. Sairaalassa annetaan hoitoa, juristi saa toimeksiantoja, konsultti tekee projekteja.

Selkeyttää imagoa ja toimintaa

Tuotteistaminen pakottaa selkiinnyttämään strategioita ja toimintatapoja. On päätettävä, mitä osaamista halutaan kehittää ja mihin tuotteisiin keskitytään.

Tuotteistus merkitsee suunnitelmallisempaa toimintaa ja usein myös resurssien keskittämistä strategisiin asioihin henkilökohtaisista ambitioista lähtevän puuhastelun sijaan. Yhtenäinen toiminta näkyy selkeytenä järjestön imagossa.

Helpottaa johtamista ja toiminnan hallintaa

Tuotteistaminen tuo yhteisen kielen työntekijöiden ja johdon keskusteluun ja parantaa asiantuntijoiden ja johdon välisiä suhteita. Päätökset ja vastuukysymykset selkiintyvät. Lisäksi se auttaa kehittämään jatkuvasti parempia sisäisiä työmalleja tiimityön ja yritysmäisen toiminnan suuntaan. Tavoitteiden asettaminen ja tulosten seuranta tulee helpommaksi ja riippuvuus yksittäisistä asiantuntijoista vähenee.

Järjestön arvonmääritys on vaikeaa, kun järjestön tärkein ominaisuus on osaaminen, joka on järjestön työntekijöiden hallinnassa. Tuotteistaminen pakottaa selkiinnyttämään yrityksen sisäiset omistusoikeuskysymykset riittävän ajoissa. Siis järjestön omaisuus, maine ja varainhankinta paranevat ja järjestön arvo kasvaa.

Toiminnan kehittyessä on pohdittava strategiaa

Tuote-käsitettä ei usein käytetä siksi, että omasta toiminnasta ei pystytä hahmottamaan tuotteita. Kun järjestöt ovat kohdanneet markkinakilpailun ja rahoitusongelmia, he ovat havainneet, että myös oman toiminnan kehittämiseen on saatava lisää ammattimaisuutta. Ensimmäisiä ja tärkeimpiä asioita on selkiinnyttää oma asiakas- ja tuotestrategia.

Sidosryhmätkin edellyttävät suunnitelmilta ja toiminnalta konkreettisuutta. Investointipäätöksiä tehdessä ei riitä, että jotain on tehty ennen tai siihen on investoitu paljon tai sitä pidetään sinänsä tärkeänä. On annettava jotain konkreettista ja näytettävä tuloksia. 

Tuotteistamissanamuotojen kanssa on kuitenkin oltava tarkka, jotta ne toimivat synergiassa järjestön toiminnan ja arvojen kanssa. Se tarkoittaa, että toiminnan suunnittelun ja asiakaspalvelun käsitteet ja kieli eivät ole aina samoja. Jääkiekossakin puhutaan Tappara-pelistä eikä selosteta sitä Tappara-tuotteena, vaikka Tapparan toiminta muodostuukin ydintuotteesta ja siihen liittyvästä lisäarvotuotteista sekä mielikuvatuotteesta.

Tuoteajattelu on asiakkaan ajattelemista

Tuotteistaminen parantaa laatua. Toiminta systematisoituu, toiminnan suunnittelu paranee, kiire vähenee, tavoitteet ja laatukriteerit täsmentyvät. Samalla koulutus tehostuu, laadunarviointi ammattimaistuu ja asiakkaiden odotukset muodostuvat selkeämmäksi.

Jos mahdollista, uutta tuotekehittelyä kannattaa sijoittaa hiljaisimpiin kausiin. Tuotekehityksen tekeminen on helpompaa, kun asioilla on jo olemassa selkeät termit ja ihmiset puhuvat samoista asioista.

Asiakkuus voidaan nähdä tuotteena

Tuotteistamisessa on tärkeää, että se toteutetaan asiakaslähtöisesti. Itse asiassa koko asiakkuus voidaan nähdä tuotteena. Järjestöasiakkuus on prosessi, joka koostuu vuorovaikutteisesta toiminnasta. Järjestötoiminnan tuoteajattelu on asiakkaan ja asiakkuuden jatkuvaa kehittymistä: mitä ja miten järjestön osaamista voidaan siirtää asiakkaalle? Näin järjestö ja asiakas luovat yhdessä tekemisen kautta laajempaa kokonaisuutta ja jatkuvaa vuorovaikutusta.

Asiakas tunnistaa tuotteistetun palvelun paremmin. Siihen on helpompi ja nopeampi perehtyä ja sitä on helpompi verrata muihin palveluihin. Tuotteistaminen helpottaa asiakkaan valintaa ja päätöstä lähteä mukaan järjestötoimintaan.

Tuotteistaminen selkeyttää työn kulkua

Tuotteistaminen vähentää kiirettä ja stressiä. Hyvä tuotteistustuki auttaa suunnittelemaan paremmin omaa työtä: tiukassakin aikapaineessa jää vähintään suunniteltu aika vaativammalle työosuudelle.

Tuotteistaminen parantaa tehokkuutta monella tavalla. Se parantaa kehitystyön tehokkuutta antamalla sille selkeät tavoitteet ja pakottaa analysoimaan ja systematisoimaan toimintaprosesseja, jolloin työvaiheet selkiintyvät ja rationalisoituvat. Näin jää aikaa enemmän luovuudelle ja suoraan asiakastyölle.

Lisäksi tuotteistaminen antaa mahdollisuuksia työnjakoon ja henkilöiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen.

Tuotteistaminen on prosessi

Palvelun tuotteistaminen edellyttää aina merkittäviä muutoksia asenteissa niin palvelun tuottajien kuin sen käyttäjienkin suhteen. Tuotteistamisasioista on sovittava ja kaikkien pitää sisäistää, mitkä ovat palvelun tavoitteet ja miten tuotteen palvelua mitataan.

Tuotteistaminen on pitkä ja moniulotteinen prosessihanke, joka kannattaa projektoida. Projektisuunnitelmaan sisällytetään tarvittavat resurssit: rahoitus, oma henkilökunta ja ulkopuolinen tuki. Tuotteistamistilanteet ovat aina yksilöllisiä, mutta sen tukena kannattaa käyttää laajaa taustavoima-apua:

  • vetämällä seminaareja
  • analyyseillä ja taustaselvityksillä
  • osallistumalla työryhmien työhön
  • keskustelemalla
  • ympäristöanalyyseillä.

Tuotteistaminen siirtää osaamista eteenpäin

Järjestö on oppimisorganisaatio. Oppimisen kehittäminen on sen keskeinen ydinosaamisalue. On helpompi opiskella uusia asioita, jos niille on selvä tavoite ja tarkoitus. Kun tavoitteena on markkinoille tarjottava tuote, koulutus ja itseopiskelu saavat aivan uuden motivaation. Tuotteistaminen on siten oppimisen keskeinen apuväline.

Järjestön sisäisten arvostusten pitäisi lähteä siitä, että ei ole arvokkainta pystyä itse tekemään jotain kerran, vaan tulisi pystyä kehittämään uutta ja siirtämään oppimaansa edelleen muille. Sen voi jopa nähdä järjestön eettisenä velvollisuutena yhteiskunnassa.

Tuotteistamisen ansiosta kokeneet järjestöihmiset voivat siirtyä vaativimpiin ja kehittävämpiin tehtäviin, kun nuoremmat henkilöt pystyvät tuotetun avulla hoitaman itsenäisesti asioita nopeammin ja paremmin kuin muutoin.

Sisältö pohjautuu Sirpa Aureliuksen tekstiin ”Tuotteistaminen kannattaa”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lue lisää: