Siirry sisältöön
Tietopankki
Sanna Ryynänen

Vapaaehtoistyön arvo on yli kolme miljardia vuodessa

Jokainen euro, joka sijoitetaan vapaaehtoistyöhön, tuottaa yli kuuden euron verran yhteistä hyvää.

Vapaaehtoistoiminnan arvosta voidaan tehdä suuntaa antavia arvioita, mutta toisaalta on selvää, että sen merkitystä yhteiskunnalle ei pysty rahassa mittaamaan. Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund (2019, 117–118) kirjoittavat:

Pelkästään vapaaehtoisten tekemien työtuntien korvaaminen palkkatyövoimalla olisi useimmissa yhteiskunnissa taloudellisesti mahdotonta. Urheilukilpailut, festivaalit, monet lasten ja nuorten harrastukset sekä lukemattomat sosiaalisen tuen kohtaamiset jäisivät toteutumatta ilman vapaaehtoistoimintaa.

Järjestöjen ja yhteisöjen toiminta käytännössä lakkaisi ilman vapaaehtoistoimijoita.

Lähes 290 miljoonaa tuntia vuodessa

Vapaaehtoistyö on kansantalouden kannalta erittäin merkittävää. Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä 40 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä edellisten neljän viikon aikana.

Taloustutkimuksen kyselyn vastaajat olivat 15–79-vuotiaita, joten he edustavat 79:ää prosenttia väestöstä, noin 4 342 000 suomalaista. Jos 40 prosenttia tästä ryhmästä tekee vapaaehtoistyötä, toimijoita on noin 1 736 800.

Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa -tutkimuksen (2018) mukaan ne, jotka olivat mukana vapaaehtoistoiminnassa, tekivät keskimäärin 15,36 tuntia vapaaehtoistyötä neljän viikon aikana. Yksi ihminen teki siis vapaaehtoistyötä noin kaksisataa tuntia vuodessa. Yhteensä vapaaehtoistyötä tehtiin vuodessa yli 347 miljoonaa tuntia.

Hyöty yli kuusinkertainen kustannuksiin nähden

Vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan yhden tunnin vapaaehtoistyöstä koituu noin 1,93 euron kustannukset, mutta työtunnista koituva hyöty on 12,44 euroa. Kun siitä vähennetään työn kustannukset, työtunnista saaduksi nettohyödyksi jää 10,51 euroa. Jokaisesta vapaaehtoistoimintaan sijoitetusta eurosta saadaan siis vastinetta noin 6,45 euron verran.

Näiden lukujen perusteella suomalaisten vuodessa tekemän vapaaehtoistyön nettoarvoksi tulisi noin 3,65 miljardia euroa. Tulos voi kuitenkin olla hieman yläkanttiin, sillä vuonna 2018 vapaaehtoistyön arvoksi arvioitiin 3,2 miljardia euroa (Hoffren 2019, 49).

Hyötyä, jota ei voisi rahalla ostaa

Vapaaehtoistoiminta tuottaa myös sellaista arvoa, joka ei näy näissä laskelmissa. Vapaaehtoistoiminnan parissa vietetty aika lisää tekijän hyvinvointia. Se tuottaa merkityksellisyyden ja osallistumisen kokemuksia, tutkimusten mukaan se jopa parantaa vapaaehtoistyön tekijän terveyttä.

Vapaaehtoistoiminta pitää syrjäytymisvaarassa olevat mukana yhteisössä ja esimerkiksi eläkeläiset virkeinä ja liikkeellä. Se luo ja ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Vapaaehtoistyön keskeinen vaikutus perustuu juuri sen vapaaehtoisuuteen: Toimija voi itse vaikuttaa siihen, mihin aikansa käyttää. Samalla hän kokee, että pystyy edistämään itselleen tärkeitä asioita. Toiminnan kohde tietää, että häntä auttava ihminen tekee työtään vapaasta tahdosta, omasta halustaan. Sellaiseen työhön sisältyy mittaamatonta voimaa.

18.8.2020

Lähteitä

Grönlund, Henrietta & Pessi, Anne Birgitta (2019). Vapaaehtoistoiminnan itseisarvo. Julkaisussa Sini Hirvonen & Satu Puolitaival (toim.) Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareena.

Hirvonen, Satu & Puolitaival, Satu (2019). Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareena.

Hoffren, Jukka (2019). Agenda 2030: Vapaaehtoistyö luo hyvinvointia. Julkaisussa Sini Hirvonen & Satu Puolitaival (toim.) Vapaaehtoistoiminnan arvo. Kansalaisareena.

Laasanen, Juhani (2011). Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.

Rahkonen, Juho (2018). Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa. Taloustutkimus.

UNCTAD 2016. Goal 17 : Partnerships for the goals. Target 17.19: Measure progress.

Lue lisää: