Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Pohjoismaat erottuvat vapaaehtoistyössä

Pohjoismaissa vapaaehtoistyötä tekevät hyvin monenlaiset ihmiset – käytännössä koko kansa.

Koulutus, työpaikka ja terveys ovat tärkeimmät selittävät tekijät sille, tekevätkö ihmiset vapaaehtoistyötä ja kuinka paljon. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan korreloi vahvasti vapaaehtoistyön tekemisen kanssa. Iällä ja tuloilla on myös merkitystä, mutta edellisiä vähemmän. Tulokset ovat kansainvälisistä tutkimuksista mutta pätevät myös Suomeen.

Mitä korkeampi on ihmisen koulutustaso, sitä varmemmin ja aktiivisemmin hän osallistuu vapaaehtoistyöhön. Työssä käyvät tekevät vapaaehtoistyötä enemmän kuin työttömät ja terveet luonnollisesti enemmän kuin sairaat.

Senioreiden vapaaehtoispanos on lisääntymässä.

Keski-ikäiset tekevät kansainvälisten tutkimusten mukaan eniten vapaaehtoistyötä, mutta senioreiden vapaaehtoispanos on lisääntymässä eliniän pidentyessä ja iäkkäiden terveyden parantuessa. Tulotason vaikutus on pienempi kuin voisi olettaa.

Pohjoismaat erottuvat muusta maailmasta

Pohjoismaat erottuvat muusta maailmasta siinä, että täällä vapaaehtoistyötä tekevät hyvin erilaiset ja heterogeeniset kansalaisryhmät, koko kansa. Kaikkien kansalaisten saama hyvä koulutus, korkea elintaso ja universaali hyvinvointiyhteiskunta tekevät vapaaehtoistyöstä tasa-arvoista: ihmisillä on henkiset ja aineelliset edellytykset ja mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan.

Pohjoismaisten yhteiskuntien eriarvoistuminen viime vuosina on tekijä, joka ei vielä näy tutkimustuloksissa. Tutkijat ennakoivat kuitenkin sen näkyvän jossain vaiheessa vapaaehtoistyöhön osallistumisessa. Vähän koulutetut, työttömät ja syrjäytyneet jäävät sivuun.

Osaamisen kysyntä lisääntyy

Toinen mielenkiintoinen selitysteoria vapaaehtoistyöhön osallistumiselle tai osallistumattomuudelle on kasvanut kysyntä ”älykkäille vapaaehtoisille”. Vapaaehtoistyön vaatimustaso on kasvanut, joten eniten kysyntää on vapaaehtoisille, joilla on hyvä ja monipuolinen osaaminen.

Vapaaehtoistyössä voi tutkijoiden mukaan käydä samoin kuin työelämässä. Vähän osaamista vaativat tehtävät vähenevät. Tällöin ihmiset, joilla on alhainen koulutustaso ja vähän osaamista, eivät ole kiinnostavia. Jos näin käy, vapaaehtoisorganisaatiot ovat osaltaan lisäämässä yhteiskuntien eriarvoistumista.

Motiivit muuttuvat mutta arvopohja on vakaa

Uusi tutkimustieto väittää, että hyötyajattelun merkitys myös vapaaehtoistyössä on lisääntynyt. Vapaaehtoiset pyrkivät tekemään aikaisempaa enemmän vapaaehtoistyötä, jossa he voivat toteuttaa itseään tai joka auttaa heitä elämän- ja työuralla. Pohjoismaisia vapaaehtoisia leimaa kuitenkin edelleen halu antaa aikaa ja osaamista ilmaiseksi yhteisiin asioihin.

Vapaaehtoistyön arvot ovat muuttuneet vähemmän kuin ympäröivä yhteiskunta.

Pohjoismaisten tutkijoiden mukaan vapaaehtoisuuteen liittyvät arvot ovat muuttuneet vähemmän kuin ympäröivä yhteiskunta. He selittävät tätä sillä, että arvot ovat syvällä ihmisten kollektiivisessa muistissa. Ne ovat hyvin kulttuurisidonnaisia ja muuttuvat hitaammin kuin ympäröivä todellisuus.

Vapaaehtoistyön arvot ovatkin tutkimusten mukaan yllättävän vakaita ja muuttumattomia. Niiden voi sanoa olevan myös sitkeitä ja vastustuskykyisiä muutospaineita kohtaan. Jos kaikki muu muuttuu, vapaaehtoistyön arvoperustan halutaan pysyvän mahdollisimman pitkään sellaisena kuin se on ollut.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun artikkeliin ”Vapaaehtoistyön arvot ovat vakaita”, joka julkaistiin Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 10.11.2014.

Lue lisää: