Siirry sisältöön
Tietopankki
Päivi Rauramo

Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä

Tietotyössä keho kuormittuu vain vähän. Silti työhön liittyvät vaatimukset ja paine näkyvät paitsi henkisinä myös ruumiillisina vaivoina.

Työhyvinvointi on työnantajan kannalta oleellinen asia. Se vähentää sairauspoissaoloista ja tapaturmista aiheutuvia kustannuksia ja ehkäisee työkyvyttömyyttä.

Se parantaa työtyytyväisyyttä, motivaatiota ja ilmapiiriä ja edistää osaamista. Lisäksi se tukee innostusta ja sitoutumista, mikä parantaa työnantajan imagoa haluttuna työpaikkana ja hyvänä yhteistyökumppanina.

Sosiaalinen pääoma on yhteydessä työhyvinvointiin ja taloudelliseen tehokkuuteen. Työyhteisöjen sosiaalista pääomaa ovat tuki ja kannustus, avoin tiedonkulku ja luottamus. Sosiaalinen pääoma parantaa työn organisointia, lisää työhönsä tyytyväisten osuutta sekä vähentää työuupumusta.

Työssä vietetään puolet valveillaoloajasta

Työ on oleellinen osa ihmiselämää noin neljänkymmenen vuoden ajan, ja useat meistä viettävät päivittäin yli puolet valveillaoloajastaan työssä. Ei siis ole yhdentekevää, millaista työtä teemme ja millaisissa olosuhteissa.

On vaikea erottaa työhyvinvointia muusta hyvinvoinnista.

Työ ja työolosuhteet vaikuttavat hyvinkin voimakkaasti hyvinvointiimme paitsi työssä myös vapaa-aikana. Toisaalta vapaa-aika elämäntapoineen, harrastuksineen ja ihmissuhteineen vaikuttaa työssä jaksamiseen. Näin ollen on vaikea erottaa työhyvinvointia muusta hyvinvoinnista.

Vaikka hyvinvointi on laajasti käytetty käsite, sen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Hyvinvointi muodostuu niin positiivisista kuin negatiivisistakin asioista elämässämme. Määrittelyn taustalla on aina lopulta määrittelijän oma arvomaailma ja näkemys ihmisestä.

Tykystä Tyhyyn

Suomessa kehitettiin 1990-luvun alussa ns. työkykyä ylläpitävän toiminnan malli, jonka tavoitteena on ollut ylläpitää ja edistää työntekijöiden työkykyä. Laaja-alaisen tyky-toiminnan tulisi kattaa niin työympäristöön, työyhteisöön kuin yksilöön kohdistuvat toimenpiteet terveydestä ja turvallisuudesta osaamiseen kehittämiseen.

Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tällaisella laaja-alaisella toiminnalla, jota enenevässä määrin kutsutaan Työhyvinvoinnin edistämistoiminnaksi (tyhy) voidaan parantaa kaiken ikäisten terveyttä, työkykyä ja osaamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategisessa linjauksessa ”Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painopistealueet 2005” työhyvinvointi määritellään yksilön selviytymisenä työtehtävistään. Siihen vaikuttavat hänen oma fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuntonsa, työyhteisön toimivuus sekä työympäristötekijät.

Kaikkiin edellä mainittuihin liittyy työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, mahdollisia välillisiä ja välittömiä henkisiä terveysriskejä sekä fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Myös työsuhteeseen, palkkaukseen ja työsopimustoimintaan liittyvät asiat vaikuttavat oleellisesti työhyvinvointiin. Lisäksi on muistettava yksityis- ja perhe-elämään liittyvät tekijät, taloudellinen tilanne, elämänmuutokset sekä ympäristönmuutokset.

Kuvio: Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä (Työhyvinvointitutkimus Suomessa ja sen painopistealueet 2005)

Työhyvinvoinnin johtaminen

Jotta työhyvinvointia voidaan johtaa, sitä pitää voida myös mitata. Rahamääräisten mittarien lisäksi tarvitaan henkilöstön hyvinvointia kuvaavia mittareita. Henkilöstöä voidaan kuvata demografisilla suureilla sekä mittareilla, jotka kuvaavat osaamista, ajankäyttöä, työsuhdetta, terveyttä, yhteisöllisyyttä ja tuloksellisuutta.

Työpaikoilla kootaankin tietoa henkilöstöstä erilaisiin tiedostoihin. Näin organisaatio luo mahdollisuuden järjestelmälliseen henkilöstöpääoman kehittämiseen.

Mikä meitä kuormittaa?

Suomalaisessa työelämässä fyysisesti kuormittava työ on vähentynyt ja aivotyö lisääntynyt; työ on muuttunut enenevässä määrin tietotyöksi. Tietotyössä ihmisen voimavarat ja jaksaminen joutuvat kuitenkin kovalle koetukselle työelämän vaatimusten muuttuessa ja henkisen kuormituksen kasvaessa.

Vaikka tietotyö on luokiteltavissa fyysisesti hyvin vähän kuormittavaksi, tiedetään sekä huonosta ergonomiasta että ylikuormitustilanteesta johtuvan fyysisenkin kuormituksen ongelmia. Näitä aiheuttavat toistotyöliikkeet hiirtä käyttävällä kädellä ja staattinen kuormitus niska-hartia-lihaksistossa.

Tietotyössä esiintyy myös ei-tahdonalaista lihasjännitystä.

Tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä ja stressaavassa ympäristössä esiintyy myös ei-tahdonalaista lihasjännitystä. Sen lisäksi tulevat vielä istumatyön yleiset ergonomiset ongelmat. Tietotyön ergonomisessa järjestelyssä ja työjärjestelyissä on vielä paljon kehitettävää.

Älyllisen ponnistelun vastapainoksi aivot tarvitsevat riittävästi lepoa. Myös liikunta ja muut mieluisat harrastukset tai askareet, jotka tauottavat intensiivistä ajatustyötä, tukevat aivojen toimintakykyä ja lisäävät työhyvinvointia.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun tekstiin ”Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lähteitä

Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitos.

Otala, Leenamaija & Ahonen, Guy: Työhyvinvointi tuloksentekijänä (2005)

Rauramo, Päivi: Työhyvinvoinnin portaat (2004)

www.tyky.fi

Lue lisää: