Siirry sisältöön
Tietopankki
Seppo Niemelä
Julkaistu 11.11.2020

Mitä tapahtuisi, jos kaikki jättäisivät äänestämättä?

Äänestämättä jättämistä kannattaa pohtia Immanuel Kantin testin avulla.

”Olen päättänyt, että en enää äänestä vaaleissa.” Televisiossa haastateltiin sairaanhoitajaa, joka oli pettynyt poliitikkoihin. Elettiin lakonuhan alla, ja hoitaja oli ammattijärjestön toimihenkilö.

Olisiko äänestämättä jättäminen hyvä keino työntekijöiden aseman parantamiseen? Olisiko se eettisesti oikea päätös?

Immanuel Kant: Mitä tapahtuisi jos…

Filosofi Immanuel Kantin mukaan teon eettisyyttä voi tutkia kysymällä, mitä tapahtuisi, jos yhden henkilön yksityinen teko olisi yleinen laki. Miten kävisi, jos kukaan ei äänestäisi?

Jokaisen äänestämättä jättävän kannattaisi pohtia päätöstään tältä kannalta.

Kuka asioistamme päättäisi?

Suora seuraus on, että demokraattinen valtio menettäisi oikeutuksensa. Hallinto romahtaisi. Valtatyhjiötä ei maailmassa ole, ei ainakaan pitkään. Kuka täyttäisi tyhjiön ja alkaisi käyttää valtaa Suomessa?

Ruotsi?

Meillä on asiasta kokemusta. Lähes viisi vuosisataa olimme osa Ruotsin valtakuntaa. Ottaisiko Ruotsi kaksi vuosisataa eroamisen jälkeen meidät uudelleen osaksi itseään? Vähän vaikea kuvitella, mutta ehkä jokin kansainvälinen sopimus mahdollistaisi jälleenyhdistymisen. Ruotsissa sairaanhoitajien palkat ovat parempia kuin Suomesta, joten hoitajankin tavoitteet toteutuisivat.

Venäjä?

Muitakin mahdollisuuksia on. Sadan vuoden ajan olimme Venäjän imperiumin suuriruhtinaanmaa. Venäjä voisi huomauttaa, että Lenin arvioi tilanteen väärin, kun antoi Suomen julistautua itsenäiseksi, ja perua päätöksen. Palaisimme takaisin autonomiseksi osaksi suurta Venäjänmaata. Länsivallat eivät uhraisi – Paasikiven sanontaa käyttäen – ryysyistä krenatööriäkään Suomen puolustamiseksi.

Sairaanhoitajille muutos tuskin olisi eduksi. Palkat harmonisoitaisiin yleisvaltakunnalliselle tasolle, mikä romahduttaisi palkkatason.

EU?

Kolmas mahdollisuus olisi Suomi jonkinlaisena EU:n hallintoalueena. Valtaa käyttäisivät Brysselin lähettämät päälliköt. Yksi taloudellisen toiminnan ehdoista on toimiva ja vakaa demokratia, joten hallinnon romahtamisesta voisi seurata teollisuuden ja talouden joukkopako. Bryssel yrittäisi avustaa rakennerahastoin, mutta silti kaikkien palkat laskisivat. Tämäkään ei olisi oikein hyvä sairaanhoitajille.

Leikki leikkinä. Silti Kantin moraalitestiä kannattaisi käyttää kaikkien niiden, joiden mielestä äänestäminen ei kannata. Sellaisia on hälyttävän paljon. Oliko Dostojevski sittenkin oikeassa, kun ajatteli, että suomalaiset eivät ole kansa, josta olisi muodostamaan valtiota?

Sisältö pohjautuu Seppo Niemelän tekstiin ”Äänestämättä jättämisestä”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lue lisää: