Järjestöt vahvistavat demokratiaa

Kansalaisyhteiskunnan teoreetikot ovat 1990-luvulta lähtien pohtineet järjestöjen merkitystä demokratialle. Yleinen johtopäätös on, että järjestöillä on tärkeä rooli demokratian ylläpitämisessä ja vahvistamisessa.

Järjestöt toimivat välittäjinä

Järjestöt voivat saada kansalaiset mukaan edistämään tärkeinä pidettyjä asioita. Archon Fung ja Erik Olin Wright (2003) korostavat järjestöjen välittävää roolia: ne voivat tuoda kansalaiset, valtion ja markkinat vuorovaikutukseen keskenään. Lisäksi järjestöillä on tärkeä tehtävä varustaa kansalaiset tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla, jotta vuoropuhelu on mahdollista.

Järjestöt voivat tuoda myös niiden äänen esille, jotka muuten jäävät yhteiskunnassa marginaaliin tai paitsioon. Erityisryhmille järjestöt ovat poikkeuksellisen tärkeitä. Näiden äänten avulla yhteinen viesti monipuolistuu ja tasa-arvoistuu.

Järjestöt tuovat esille niiden äänen, jotka muuten jäävät marginaaliin.

Tilanteiden pitää olla sellaisia, että mahdollisimman monet ja erilaiset ihmisryhmät voivat kokoontua pohtimaan yhteisiä asioita. Pitää olla pieniä kokoontumisia ja suuria massatilaisuuksia eri puolilla yhteisöä ja yhteiskuntaa. Vain näin moniarvoiset kohtaamiset voivat toteutua.

Järjestöt toimivat vastavoimana

Rakentavien kohtaamisten lisäksi tarvitaan myös vastavoimaa valtioauktoriteeteille ja poliittisille päättäjille. Pierre Rosanvallonin (2008) teesit vastademokratiasta toimivat tässä hyvänä esimerkkinä. Virkahallintoa ja poliittista päätöksentekoa tulee valvoa ja tarvittaessa kritisoida.

Valvomaton valta on vaarallista. Se turmelee itsensä sisältä päin. Järjestöt ovat luonteva väylä demokraattiseen ja kriittiseen vallankäytön tarkkailuun.

Jotta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen mukaan ottaminen toteutuu, tarvitsemme siirtymisen äänestyskeskeisestä demokratiasta deliberatiiviseen eli keskustelevaan ja neuvottelevaan demokratiaan. Simone Chambers vaati sitä jo vuonna 2002.

Järjestöille keskeisempi asema

Paul Hirst vaati puolestaan jo vuonna 1994, että valtio ja talous pitäisi rakentaa uudelleen tavalla, joka antaa yhdistyksille ja järjestöille suuremman roolin yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hänen ohjelmansa perusajatus oli, että yhdistyksistä ja yhteisöistä tulee vähitellen keskeisiä toimijoita taloudellisten ja poliittisten asioiden demokraattisessa hallinnassa. Rohkea vaatimus, mutta jalostamisen arvoinen.

Teoreetikkojen yhteinen näkemys on, että järjestöt voivat olla nykyistä tärkeämpiä toimijoita demokratioissa, kun pohditaan yhteisiä asioita ja kansakunnan menestystä, niin politiikan, hallinnon kuin taloudenkin osalta.

Lue lisää: