Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Johtaminen vaatii yhä enemmän osaamista ja luovuutta

Järjestötoiminnan johtajan on kyettävä aistimaan jäsenten ja ympäröivän maailman tarpeet.

Johtamisen merkitys korostuu kaikissa organisaatioissa, kun asiat muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Haastavammassa toimintaympäristössä ihmisten motivointi on vaativampaa. Siksi organisaatioissa tarvitaan entistä enemmän osaamista, luovuutta ja innovatiivisuutta. Kaikki nämä koskettavat myös järjestöjä.

Toiminnan on oltava kiinnostavaa

Järjestön johtamisessa mission, vision, tavoitteen ja tehtävien selkeys antaa suuntaa tekemiselle, auttaa keskittämään voimavarat oikeisiin asioihin ja takaa mahdollisuuden saavuttaa ajatellut tulokset. Järjestön kannattaa tehdä oikeita asioita, mutta tehdä myös asioita oikein.

Kannattaa tehdä oikeita asioita mutta tehdä myös asioita oikein.

Toiminnan kiinnostavuus on kansalaistoiminnassa kaiken a ja o. Toki on järjestöjä, joissa ollaan mukana muustakin syystä, vaikkapa työsuhdeturvan vuoksi. Useimmille järjestöille kiinnostavuus on kuitenkin se perusvetovoimatekijä, joka saa ihmiset liittymään mukaan ja uhraamaan aikaansa.

Kiinnostavan sisällön rakentaminen edellyttää järjestön perustarkoituksen sisäistämistä. Lisäksi on tunnettava jäsenten ja toimijoiden toiveet.

On aistittava heikkoja signaaleja

Kysynnän ja tarjonnan seuraaminen asettaa johtamiselle suuria haasteita, koska kehityssuunnat kulkevat eri tahdissa, eri suuntiin ja erilaisella voimalla. Yhtä aikaa pitää kyetä aistimaan muutoksen tuulia, kuulemaan kenttää ja suunnittelemaan konkreettista toimintaa. Vaikeus tulee siitä, että kentän ääni ei ole kovin selvä eikä yksiselitteinen. Viesti vaatii tulkintaa ja konkretiaksi muuttamista.

Järjestötoiminnassa tarvitaan olemassa olevan potentiaalin hyödyntämistä. Järjestötoiminnan potentiaali on mukana olevissa ja mukaan saatavissa ihmisissä. Rahalliset ja fyysiset resurssit ovat mitättömät. Ihmisissä oleva potentiaali on valtava, kun se saadaan kansalaistoiminnan käyttöön.

Perimmältään kansalais- ja järjestötoiminta on ihmisten kanssa toimimista. Arvostettu amerikkalainen johtamisguru Peter F. Drucker kehottaa organisaatioita kehittämään ihmisiä, ei työyhteisöjä. Ihmiset ratkaisevat sen, millaista toiminta on, millaisia tuloksia saadaan aikaan ja ovatko mukanaolijat tyytyväisiä toimintaan.

Toiminnan on näyttävä lähipiirin ulkopuolellakin

Suomi on aikaisempaa mediallisempi, informatiivisempi ja ulospäin suuntautuneempi. Menestyvän kansalais- ja järjestötoiminnan on tärkeää näkyä oman myös lähipiirin ulkopuolella. Järjestön imagoa täytyy rakentaa ja johtaa tietoisesti. Menestyvän järjestön imagon ja maineen tulee olla tunnettu ja arvostettu ja brändin kiinnostava.

Järjestöjohtamista ei pidä kehittää liike-elämän opein.

Järjestöjohtamisen kehittämisessä järjestöjen yhteistyö on avainasia, koska kaikilla on suunnilleen samantapaiset tarpeet. Tuloksia tuottavaa järjestöjohtamista pitää kehittää tulevaisuuden kansalaistoiminnan lähtökohdista käsin, ei liike-elämän opein, koska järjestöt ovat omanlaisiaan organisaatioita.

Järjestötoiminnan ainutlaatuisuuden tulee näkyä myös järjestöjohtamisen koulutuksessa ja kehittämisessä, jos haluamme järjestökonseptin menestyvän. Siksi tarvitaan laadukasta järjestöjohtamiskoulutusta.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun tekstiin ”Järjestöjohtamisen uudet haasteet”, joka on julkaistu aiemmin tällä sivustolla.

Lue lisää: