Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Demokratiakasvatus Suomessa ja Englannissa

Suomalaiset koulut ottavat kaikki mukaan mutta voivat passivoida. Englantilaiset koulut erottelevat oppilaita mutta opettavat kriittiseen ajatteluun.

The Finnish Institute in London on julkaissut keskustelunavauksen demokratiakasvatuksen eroista ja yhtäläisyyksistä Suomessa ja Englannissa. Keskustelunavauksen laatinut Vilja Kamppila haastatteli koulutuksen asiantuntijoita molemmista maista. Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että koulujen tulee opettaa oppilaille yhteisön jäsenenä toimimisen ja yhteisistä asioista päättämisen taitoja. 

Näitä ovat taito kertoa ja argumentoida omia ajatuksia, taito ottaa huomioon muiden näkemykset ja taito käydä rakentavaa keskustelua. Niitä tarvitaan sekä virallisissa yhteyksissä että jokapäiväisessä (kansalais)elämässä. 

Tiedollista vai kokemuksellista?

Keskustelunavauksen mukaan demokratiakasvatuksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: tiedolliseen ja kokemukselliseen. Tiedollinen kasvatus tapahtuu kouluissa. Niissä annetaan perustiedot yhteiskunnallisista asioista ja poliittisesta järjestelmästä. Kokemuksellista demokratiakasvatusta tulisi tehdä erityisesti koulun ulkopuolella, esimerkiksi järjestöissä ja kansalaisyhteiskunnassa.

Asiantuntijoiden mukaan kokemukselliseen harjoitteluun tulisi panostaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Lisäksi olisi tärkeää, että kouluissa harjoiteltaisiin ja annettaisiin käytännön kokemuksia osallistumisesta ja vaikuttamisesta. 

Suomessa kaikille sama, Englannissa erotellaan

Englannin ja Suomen koulujärjestelmät eroavat monin tavoin. Suomessa koulutus on maksutonta ja katetaan verovaroista. Varhaiskasvatuksen avulla kaikki lapset pääsevät aloittamaan koulun suunnilleen samalta tasolta. Keskeisenä tavoitteena on taata kaikille oppilaille yhtäläinen mahdollisuus oppia ja kehittyä. 

Englannin koulujärjestelmä on eriytyneempi. Julkisten ja yksityisten koulujen välillä on suuria eroja. Lisäksi oppilaita testataan hyvin nuoresta iästä lähtien. Haastatteluissa tuli esiin, että vaikka englantilaisissa kouluissa saattaa olla demokraattisia prosesseja esimerkiksi oppilaskuntien muodossa, nämä prosessit tapahtuvat osana järjestelmää, joka lähtökohtaisesti erottelee ja jakaa kansalaisia.

Suomalainen tapa voi passivoida

Vilja Kamppila toteaa analyysissään, että englantilaisissa kouluissa painotetaan suomalaisia kouluja enemmän ryhmätyöskentelyä, argumentointia sekä kriittistä ja reflektoivaa ajattelua. Suomessa opiskelu on itsenäisempää ja on aina ollut. Joidenkin tutkijoiden mielestä opiskelu Suomessa on jopa passivoivaa. 

Suomen uusi, vuonna 2016 voimaan tullut opetussuunnitelma pyrkii korjaamaan edellä mainittuja puutteita. Se painottaa osallisuutta, yhteistyötä ja demokratiaa. Opetussuunnitelman mukaan oppilaiden kuuleminen ja osallistuminen ovat kaiken opetuksen perusta. 

Lisäksi ryhmissä työskentelyä ja demokraattisia toimintamalleja tulee soveltaa sekä opetusryhmissä että koko koulun tasolla. Haastatellut suomalaiset asiantuntijat olivat toiveikkaita uuden opetussuunnitelman tuomiin muutoksiin ja varsin tyytyväisiä demokratiakasvatuksen viimeaikaiseen kehitykseen.

Sisältö pohjautuu Aaro Harjun artikkeliin ”Koulutus demokraattisen yhteiskunnan rakentajana”, joka julkaistiin Kansalaisyhteiskunnan verkkolehdessä 7.11.2017.

Lue lisää: