Uusi tutkimus: Miten parantaa yhdistyksen hallituksen työtulosta ja vuorovaikutuskulttuuria

Suomessa on yli satatuhatta rekisteröityä yhdistystä, joiden vaikutuspiiriin kuuluu lähes jokainen suomalainen jossain vaiheessa elämäänsä. Silti yhdistysten hallitustoimintaa on tutkittu melko vähän. Työyhteisösovittelija, kouluttaja Leena Saarela pureutuu juuri julkaistussa tutkimuksessaan hallitusten sisäiseen vuorovaikutukseen ja työtapoihin – kooten suosituksia hallitustyön kehittämiseksi.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin yhdistysten hallitusten työtulosta ja vuorovaikutuskulttuuria voi parantaa. Mitä hyvä työtulos ja toisaalta hyvä vuorovaikutuskulttuuri hallitustyössä ylipäätään tarkoittavat?

Tutkimuksen laajin aineisto koostui yli kolmensadan yhdistyksen hallituksen jäsenille, varajäsenille ja puheenjohtajille syksyllä 2021 kohdistetusta kyselystä, johon vastauksia tuli yhteensä 146.

Tutkimuksen tulosten mukaan hallituksissa pääosin viihdytään ja yhteistyö hyvän yhteisen tavoitteen eteen on antoisaa. Viihtymistä kuitenkin heikentävät kokemukset, ettei kaikilla hallituksessa ole toivottua motivaatiota tai sitoutumishalua, jolloin työt kasautuvat muutamille. Negatiiviseksi koetaan myös se, ettei kokouksia valmistella riittävästi, hallituksen jäsenet eivät perehdy aineistoihin etukäteen, ja kokouksissa puheenvuorojen annetaan venyä ja eksyä helposti kokousasioiden ulkopuolelle. Kun tähän lisätään vuorovaikutustavat, jotka aiheuttavat turhia jännitteitä, lienee ymmärrettävää, että kyselyyn vastanneista lähes puolet olivat sitä mieltä, että heidän hallituksessaan on vähintään yksi jäsen, jonka tulisi jättäytyä pois seuraavasta vaalista.

– Olisi yhdistyksen edun mukaista arvioida ja kehittää hallitustoimintaa säännöllisesti, jotta työskentely siellä tuntuisi mielekkäältä ja kiinnostavalta. Ihmiset kuitenkin arvioivat nykyään entistä tarkemmin, mihin aikaansa käyttävät, toteaa Saarela.

Pelkästään lisäämällä panostusta hallituksen jäsenten hakuun ja valintaan yhdistyksissä päästäisiin todennäköisesti huomattavasti parempaan työtulokseen sekä samalla parempaan työskentelyilmapiiriin. Tutkimus pureutuu näihin sekä muihin hallitustyön vaiheisiin pala kerrallaan.

Tutkimus on toteutettu opinnäytetyönä Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi, työyhteisön kehittäjä (AMK) -koulutusohjelmassa.