Siirry sisältöön
Tietopankki
Kukka-Maaria Vuorikoski
Julkaistu 17.12.2020

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Noin 40 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä. Pitkäkestoinen, järjestöjen kautta kasvokkain tapahtuva vapaaehtoistyö on tärkein vapaaehtoistoiminnan muoto. Vapaaehtoistyötä taas ei tehdä ajan puutteen ja sen takia, että “kukaan ei ole pyytänyt”. (Taloustutkimus 2018)

Vapaaehtoistyön käytännön haasteita yhdistyksissä ovat mm., että työt kasaantuvat pienelle porukalle, uusia toimijoita ei lähde mukaan eikä pitkäjänteiseen toimintaan sitouduta. Ihmiset kiinnittyvät enemmän ilmiöihin ja merkityksiin kuin organisaatioihin; pop up -toimintaa ja omaehtoisia interventiota toteutetaan nykyään toimivasti myös ns. neljännen sektorin järjestäytymättömien yhteisöjen kautta.

Vinkit vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen

Tarkista, onko yhdistyksen toiminta ja tarkoitus ajan tasalla

Jos yhdistys ei tavoita uusia ihmisiä ja jäseniä, voi olla, että yhdistyksen toiminta ei ole enää ajassa tai paikassa kiinni. Yhdistyksen olemassaolo ei ole itseisarvo, vaan keskiössä ovat päämäärä ja toiminta.

Käykää yhdistyksen sisällä arvo- ja ajantasakeskustelu. Miettikää yhdistyksen toiminnan ydintarkoitus, kartoittakaa, onko toimialallenne syntynyt uusia yhdistys- tai yritystoimijoita ja onko yhdistyksen yhteiskunnallinen rooli muuttunut. Pohtikaa, ketä ja mitä varten toiminta on olemassa. Kun yhdistyksen yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen merkitys on selkeä, on sen toimintaan helpompi tulla mukaan.

Tee vapaaehtoiseksi tuleminen helpoksi ja houkuttelevaksi

Yhdistyksen jäsenyyden ja vapaaehtoisuuden pitää vastata annettuja lupauksia. Paras tapa houkutella uusia tulokkaita on huolehtia hyvin toiminnassa jo mukana olevista.

Kannusta vapaaehtoisia viestimään toiminnasta eteenpäin ja päästä uusia ihmisiä kokeilemaan vapaaehtoisuutta ennen kuin täytyy sitoutua jäseneksi.

Miettikää, onko tavoitteenanne saada mahdollisimman paljon jäseniä ja vapaaehtoisia vai vähemmän ja sitoutuneempia toimijoita. Vapaaehtoisuus voi myös perustua osaamiskriteereihin, jolloin vapaaehtoinen kehittää päämäärätietoisesti jotain omaa osaamisaluettaan esim. työelämälähtöisesti.

Kerro jäsenenmaksu- ja lahjoituspyyntöjen yhteydessä vapaaehtoistoiminnasta. Voisiko vapaaehtoistyöllä korvata jäsenmaksun? Voiko vapaaehtoistyön kautta myöhemmin löytyä keikkatyötä?

Tarjoa monenlaisia mukanaolon mahdollisuuksia ja kiitä

Tarjoa mahdollisuuksia osallistua erilaisista elämäntilanteista käsin. Ideaalia on, jos vapaaehtoistyötä voi tehdä lähi- ja etämuodossa. Vapaaehtoistoiminnan pitää olla strukturoitua ja suunniteltua. Tuo selkeästi esille tehtävänkuvaukset ja vastuut ja perehdytä työhön. Kerro työpanoksen hyödyistä sekä siitä, mitä vapaaehtoisuudesta oppii. Anna uusille mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa omia ideoita.

Tee vapaaehtoistoiminnan kautta annettu apu ja hyöty laajasti näkyväksi. Aito kiittäminen ja palkitseminen ovat tärkeintä. Merkityksellisyyden ja arvostuksen kokemus ovat toimivan ja kestävän vapaaehtoistyön ytimessä.

Suosi avointa ja rentoa päätöksentekoa

Avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko kuuluvat demokratiaan myös yhdistyksissä ja vapaaehtoistoiminnassa. Tarjoa kaikille yhdistyksen jäsenille mahdollisuus tulla kuuntelemaan hallituksen kokouksia ja tutustumaan tätä kautta ajankohtaisiin aiheisiin ja päätöksenteon prosessiin.

Anna vastuuta! Se motivoi, viestii luottamusta ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Uusiakin jäseniä voi pyytää mukaan päätöksentekoon ja yhdistysten hallitustyöskentelyyn. Perehdytä ja auta uusia.

Muista, että asioita ei tarvitse tehdä niin kuin ne on aina tehty. Anna uusien tuoda ja luoda uudenlaisia toiminnan tapoja. Luovu hierarkkisuudesta.

Tarjoa sitoutuneille toimijoille koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia, joita voi luoda oman toiminnan sisälle tai hyödynnä ulkopuolista koulutustarjontaa. Yksilön osaamisesta tulee osa yhteisön pääomaa.

Hallituksen kokoukset voi pitää viihtyisästi puistossa tai saunaillassa, kunhan kutsut kokoukseen on toimitettu ajoissa ja hallitus on päätösvaltainen. Rento ja luova ympäristö mahdollistaa innovatiivisten ideoiden syntymisen.

Panosta viestintään

Viestintä tuo uusia jäseniä, sitouttaa ja aktivoi nykyisiä sekä luo mielikuvaa yhdistyksen toiminnan merkityksestä. Viestinnän pitää olla selkeää ja yhdenmukaista ja mieluiten monikanavaista. Mahdollista liittyminen tiedotuslistoille paperilla, kotisivuilla, viestein ja somessa.

Pidä huolta, että yhdistyksesi on avoin ja toivottaa tervetulleeksi erilaisia ihmisiä moninaisista tauistoista. Kerro kuvien ja videoiden avulla jokapäiväisestä toiminnastasi sekä vapaaehtoisuuden vaikutuksista.

Ota aktiivisille vapaaehtoisille suunnatussa viestinnässä huomioon jäsenistön ja vapaaehtoisten määrä, ikäjakauma ja omat toiveet. Facebook-ryhmä saattaa kuulostaa keski-ikäisten toimijoiden mielestä hyvältä idealta, mutta nuoremmat eivät siellä viihdy. Toimintaa helpottaa, jos kaikki olennainen tieto ja asiakirjat löytyvät yhdestä paikasta, jonne jäsenillä on pääsy.

Seuraa aikaasi ja ennakoi tulevaisuutta

Megatrendit sekä globaalit ja paikalliset tapahtumat vaikuttavat järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi korona-aika on lisännyt suomalaisten auttamishalua ja tuonut uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Samaan aikaan poikkeustilanne on kuitenkin heikentänyt monien vapaaehtoisorganisaatioiden toimintamahdollisuuksia. Työelämän murros ja yksilön merkitysten etsintä vaikuttavat varmasti tulevaisuuden vapaaehtoistyöhön.

Havainnoi tulevaisuuden signaaleja ja ole avoin. Muutos on väistämätöntä eikä tulevaisuutta voi täysin ennustaa. Joustavuus ja kyky sopeutua uusiin tilanteisiin auttavat selviytymään ja kehittymään. Oman aktiivisen, kokeilevan ja uudistusvoimaisen toiminnan kautta myös luodaan toivottua tulevaisuutta. Ole se muutos, jonka haluat nähdä!

Kehittämisehdotukset on koottu Kansalaisfoorumin Vapaaehtoistoiminta-teemaisen Yhdistystoiminnan Pöllyttämö -tapahtuman asiantuntijakommenttien ja osallistujien ryhmäkeskustelujen pohjalta.

Tämä artikkeli on ensimmäisen kerran julkaistu Kansalaisfoorumi.fi-sivuston blogissa 17.12.2020.

Lue lisää: