Siirry sisältöön
Tietopankki
Timo Keski-Petäjä

Vapaa sivistystyö

Vuonna 1997 Opintotoiminnan Keskusliiton opintokeskus, Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton opintokeskus ja Vapaan Sivistystoiminnan Liiton opintokeskus perustivat projektiluonteisen yhteistyöfoorumin. Sen tehtävänä on ollut etsiä tapoja tukea kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjä organisoimaan ja täydentämään yhteiskunnallisia palveluja (KYP-foorumi). Foorumiin lähti mukaan 25 kansalaisjärjestöprojektia eri puolilta Suomea.

Yhteistyöfoorumin ytimen on muodostanut vapaa sivistystyö, joka ammentaa sisältöjä eri tyyppisten ja eri elinkaarivaiheessa olevien projektien kokemuksista ja näkemyksistä. Kolmannen sektorin kansalaisjärjestöjen toimintatapa on leimallisesti projektityö, jossa on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Keskeinen foorumin tehtävä onkin ollut kehittää sellainen työtapa, joka mahdollistaisi räätälöidyn paneutumisen projektien ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.

KYP-projektityön noidankehät

KYP-projektityössä on havaittu seitsemän eri noidankehää. Noidankehiin voi liittyä osittaista päällekkäisyyttä, sisäkkäisyyttä ja rinnakkaisuutta. Näin ne muodostavat myös keskenään vaikuttavan verkkomaisen tilan, jonka rajapinnoilla eri noidankehät kohtaavat, mahdollisesti jopa vahvistaen toisiaan.

Ihmissuhteiden noidankehä kuvastaa tilannetta, jossa negatiivinen syyttelyenergia ja tehtävien pakoilu muodostuu pääasialliseksi toimintatavaksi.

Riittämättömyyden noidankehässä projektityön henkilövoimavarojen riittävyydestä tulee ongelma. Olemmeko me tarpeeksi? Olenko minä riittävästi?

Tarvevastaavuuden noidankehä johtaa siihen, että projektin tuottama hyöty ”ei mene oikeaan osoitteeseen”. Projekti voi sinällään onnistuakin – pysyä aikataulussa, saada jatkorahoitusta, tuottaa uusia ideoita – mutta sen vaikuttavuus voi olla vähäinen ja esimerkiksi vaikutusten jatkuvuus olla heikko.

Roolisidonnaisuuden noidankehää voisi sanoa myös ”näkemyksen puutteeksi”. Roolisidonnaisuushan merkitsee sitä, että halutaan pitäytyä jossakin tekemisen tavassa ja tietyissä asemissa.

Suhteellisuudentajun menettämisen noidankehä lähtee liikkeelle asetelmasta, jossa projektityöntekijä tai vastuullinen vetäjä ”ei osaa erottaa olennaista epäolennaisesta eikä delegoida”. Sitten ”odotusten ristipaineiden”, ”uupumuksen” ja ”yksinäisyyden” kautta päädytään ”aloitekyvyttömyyteen”.

Vastuun siirtämisen noidankehä johtaa ”tehtäväkuvan jäsentymättömyydestä” lopulta siihen, että ”pyritään ottamaan itselle ansaitsematonta kunniaa”. Noidankehään kuuluvat myös ”epäselvät valtuudet ja valtuuksien rajat” sekä ”oman osaamattomuuden piilottelu”.

Sitoutumattomuuden noidankehä avautuu tyypillisestä projektityön alkutilanteesta: ”tehdään ideoinnit/suunnitelmat ja innostutaan mutta asiat eivät toteudu käytännössä”. Kun ”ihmiset eivät syty ja sitoudu”, ”eivät avainryhmätkään sitoudu”.

KYP-foorumin koulutusjaksot

KYP-foorumilla tuotettiin neljä koulutusjaksoa vastauksina projektityöntekijöiden esittämiin koulutuspyyntöihin. Koulutuspyyntöihin vastaamista ei tule pitää ohjeellisena tai malliin pyrkimisenä. Kysymys on erityistarpeisiin tuotetusta koulutuksesta.

Ensimmäinen koulutusjakso koski ”prosessirohkean ” projektityön perustan luomista: kyky hypätä tuntemattomaan – epävarmuuden sietämistä, vuorovaikutustaitoja, voimavarojen löytämistä itsestä ja toisista.

Toisen koulutusjakson tavoitteeksi otettiin ”edellytykset työstää projektin ydinsanomaa jatkuvasti”. Työstämisen tuloksena ydinsanoma olisi aika ajoin voitava tuotteistaa mahdollisimman uskottavaksi ja erottautumiskykyiseksi imagoksi. Jakson jälkeen nousi palautteista esille projektityössä jaksamisen kysymys: miten ottaa aikaa ja hoitaa itseä kaiken kiireen ja paineiden keskellä?

Kolmantena koulutusjaksona päätettiin järjestää intensiivikurssi, jossa osa-alueina olivat projektityön arjen hallinta, rahoitus, lobbaus ja jaksaminen.

Neljännen koulutusjakson tehtävänä oli jalostaa projekteista saatuja kokemuksia ja antaa tukea projektin hallittuun päättämiseen ja sen mahdollisen jatkon valmistelemiseen.

Kolmannen sektorin vapaa sivistystyö

Kolmannen sektorin oppimis- ja kehittämisfoorumin rakentaminen on pitkäjänteistä toimintaa, jossa vapaan sivistystyön perinne ja osaaminen voivat osoittaa mahdollisuutensa. Vapaan sivistystyön organisaatio on ohut ja siten kilpailukykyinen tuottamaan yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan sen tarvitsemia reaktiivisia oppimisen välineitä.

Projektityön kehittämis- ja koulutusfoorumin yksi suuri ongelma on sellaisen ilmapiirin luonteva luominen, jossa päästään projektityölle tyypillisen menestyspakon yli. Foorumeilla koettu yhteinen hämmennys – jopa voimattomuuden kokeminen yhdessä – voi olla sinällään merkittävä kokemus. Tällaiseen kokemukseen voi sisältyä dynaaminen voima, joka tuottaa rikkaita ja kilpailukykyisiä projekteja sen sijaan, että pyrittäisiin näennäisen varmalla sapluuna-ajattelulla jo etukäteen varmistamaan rahoitus ja ammatillinen projektinvetämisen osaaminen.

Noidankehien lisäksi projektityössä voidaan puhua professori Markku Sotaraudan esille nostamista ilkeistä ongelmista. Esimerkiksi sopii tilanne, jossa ihmiset pakenevat rooleihin ja ottavat puolustuskannan, mikä ilmenee muutosvastarintana. Ilkeä ongelma voisi muodostua siitä, että kaikki sinänsä tekevät oikein – jopa ahkerasti ja uutterasti, kuluttaen itseään – mutta kokonaisuuden kannalta kukaan ei oikeastaan tee oikeita asioita. Ilkeäksi ongelman tekee se, että asiaan puuttuminen tuottaa kriisin, joka pitäisi pystyä hallitsemaan.

Tuotteistamisen ja ammattilaisuuden rinnalle ja niitä täydentämään tarvitaan siis aidosti omaehtoiseen toimintaan tukea antavien foorumien luomista. Näin kolmannen sektorin kansalaistoiminta säilyttää ja kehittää sille luonteenomaista spontaanisuuden, kansalaisläheisyyden ja reaktiivisuuden vahvuuttaan eteenpäin. Vapaa sivistystyö kolmannen sektorin toimijana voi olla sillanrakentaja ja räätälöityjen mahdollisuuksien kilpailukykyinen tarjoaja.

– kolmannen sektorin oppimisfoorumi
Timo Keski-Petäjä
OK-opintokeskus, TJS-opintokeskus, VSL:n opintokeskus
Helsinki 1999, ISBN 951-9195-68-8

*Tiivistelmä kirjasta. Tekstin sisältö on kirjan kirjoittajan.

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.