Siirry sisältöön
Tietopankki
Leena Saloheimo

Vapaa sivistystyö tukee kymmenientuhansien maahanmuuttajien kotoutumista

Maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja asemaa koskeva keskustelu on purskahdellut mediassa ja päätöksentekijöiden ja kansalaisten tapaamisissa viime kuukausina. Vapaan sivistystyön toimijoita ovat kiinnostaneet erityisesti kotoutumisen tehostamiseen ja koulutukseen liittyvät puheenvuorot. Kotoutuminen tarkoittaa ”maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen”. Vapaalla sivistystyöllä on hyvät edellytykset ja osaamista aikuisten maahanmuuttajien kotoutumisprosessien tukemiseen koulutuksen keinoin. Sitä on tehty jo vuosia monissa kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa sekä opintokeskuksissa ja myös kesäyliopistoissa.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksien tarjoama koulutus voi olla (työvoimapoliittista) kotoutumiskoulutusta tai omaehtoista kotoutumiskoulutusta. Valtaosa järjestetystä koulutuksesta on kuitenkin yleisemmin kotoutumista tukevaa koulutusta, joka voi olla erityisesti maahanmuuttajille suunnattua tai yleistä, kaikille avointa koulutusta. Maahanmuuttajille suunnattu koulutus on yleensä kieli- ja kulttuurikoulutusta, johon voi liittyä viestintätekniikkaan tai yhteiskunta- ja työelämävalmiuksiin liittyvää koulutusta tai käsi- ja taideteollisuusalan, taiteiden tai liikunnan opetusta. Kaikille avoimissa vapaan sivistystyön opintoryhmissä ja -linjoilla aiheet ovat monimuotoisempia. Maahanmuuttajilla ja kantaväestöllä on niissä hyvät mahdollisuudet kohdata keskenään vertaisina oppijoina ja tutustua samalla toisiinsa. Tällainen vuorovaikutus voi myös vähentää yksilöiden ja väestöryhmien välisiä ennakkoluuloja.  

Vapaan sivistystyön oppilaitokset tavoittavat myös työmarkkinoiden ulkopuolella olevia maahanmuuttajia, kotona lapsia hoitavia vanhempia, ikäihmisiä, vammatutumisen takia työkyvyttömiä sekä perheitä. Koulutus vauhdittaa näiden asettumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Vanhempien hyvällä kotoutumisella voi olla positiivisia vaikutuksia myös lasten koulunkäyntiin.

Vapaan sivistystyön maahanmuuttajille suunnatuissa opinnoissa on vuosittain opiskelijoita runsaat 32 000. Lisäksi vapaan sivistystyön opintoryhmiin osallistuu kantaväestön joukossa ainakin 21 000 maahanmuuttajaa.  Kun mukaan lasketaan eräiden oppilaitosten maahanmuuttajille järjestämä työvoimapoliittinen ja tilauskoulutus sekä ammatillinen ja yleissivistävä valmistavaa ja valmentavaa koulutus, saadaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskelevien maahanmuuttajien lukumääräksi 60 000.

Puolet maahanmuuttajille suunnatusta vapaan sivistystyön koulutuksesta järjestetään pääkaupunkiseudulla, mutta maahanmuuttajaopiskelijoita on kaikkien maakuntien vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Maahanmuuttajia opiskelee määrällisesti eniten kansalaisopistoissa, 30 000. Kun otetaan huomioon oppilaitosmuotojen opiskelijoiden kokonaismäärät, on maahanmuuttajia kuitenkin suhteellisesti eniten kansanopistojen ja kesäyliopistojen vapaan sivistystyön opinnoissa.

Vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksella on ollut suuri merkitys maahanmuuttajien saamisessa opiskelijoiksi, koska koulutusta on voitu tarjota ilman opiskelijamaksua tai selvästi alennettuun hintaan. Monien maahanmuuttajien taloudellinen tilanne on huono erityisesti alkuvaiheessa, jolloin opetellaan uuden kotimaan tavoille ja kotouttava koulutus on erityisen tärkeää.

Leena Saloheimo
Vapaa Sivistystyö ry
leena.saloheimo@sivistystyo.fi

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.