Siirry sisältöön
Tietopankki
Tuija Hänninen

Tarvitaanko vapaaehtoistyön johtamista?

YAMK-lopputyöni vapaaehtoistyön johtamisen kehittämishaasteista valmistui helmikuussa 2012. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista vapaaehtoistoiminnan johtamista tuen ja ohjauksen osalta avaintoimijat toivovat puheenjohtajalta. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaista tukea ja ohjausta avaintoimijat saavat tällä hetkellä puheenjohtajalta, millaista tukea ja ohjausta he odottavat saavansa ja mihin suuntaan yhdistyksen puheenjohtajuutta tulisi kehittää.

Tulosten perusteella avaintoimijat toivovat vapaaehtoistoiminnan johtamiseen tulevai-suudessa uudenlaista johtamista ja ihmisläheistä vuorovaikutusta, jossa vapaaehtoinen toimija kokee saavansa itselleen iloa ja onnistumista yhdessä tekemisestä. Avaintoimijat toivovat puheenjohtajalta enemmän vuorovaikutukseen liittyviä johtamisominaisuuksia, jossa puheenjohtajan henkilökohtainen persoona ja tapa kohdata ihmisiä ovat yhdistyk-sen toiminnan ja kehittämisen kannalta tärkeitä asioita. Toimiva vuorovaikutus luo rakenteet avoimelle ja luottamukselliselle vapaaehtoistyölle.

Tulokset osoittavat myös, että avaintoimijat toivovat tulevaisuudessa puheenjohtajilta enemmän yhteisöllistä johtamista, arjessa mukana toimimista ja me-henkeä. Avaintoimi-jat toivat esille toiveen, että puheenjohtaja osallistuisi silloin tällöin vapaaehtoisten ko-koontumisiin ja kävisi joskus katsomassa vapaaehtoisia. 

Sen lisäksi, että avaintoimijat toivovat puheenjohtajan aitoa läsnäoloa vapaaehtoistyön arjessa, he toivovat omaan vapaaehtoistyöhönsä puheenjohtajalta kannustusta, moti-vointia ja tsemppaamista. Palautteen antaminen koettiin yhtenä tärkeänä kannustamisen muotona, jota toivotaan tulevaisuudessa enemmän. Kyse on pienestä eleestä, mutta toisaalta erittäin tärkeästä vapaaehtoisen sitoutumisen asteen tekijöistä.

Opinnäytetyöstä nousi vapaaehtoistyön johtamiseen muun muassa seuraavia kehittä-misehdotuksia:

Tarvitaan enemmän ihmisten johtamista. Vapaaehtoiset valitsevat entistä enemmän, missä ja miten he vapaaehtoisena toimivat. Tämän vuoksi yhdistyksen puheenjohtajalta vaaditaan enenevässä määrin taitoja johtaa yhdistystä. Ihmisille on tarjolla paljon vaihto-ehtoja erityyppiseen vapaaehtoistyöhön järjestöissä, joten paletti, josta jokainen voi valita oman uransa vapaaehtoistyössä, on laaja.

Tarvitaan enemmän vuorovaikutusta. Kuunteleminen, palautteen antaminen, palkitseminen ja kiitoksen antaminen ovat tärkeitä vuorovaikutukseen liittyviä elementtejä. Aidolle läsnäololle tulee antaa aikaa ja tarttua kiperiinkin ongelmatilanteisiin niiden ilmaantuessa. Puheenjohtajan vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän uusien toimijoiden tullessa mukaan. Uusilla ikäpolvilla, jotka astuvat vapaaehtoistoimijoiksi, voi olla erilaisia toiveita johtamisen suhteen. Ihmisten johtaminen voi mennä asiajohtamisen edelle. Toimijoita on eri ikäsektorilta, ja kommunikointi eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa vaatii erilaista johtamista.

Tarvitaan enemmän tsemppaamista ja kannustusta. Avaintoimijat toivat esille kannusta-van johtamisen käsitteen omissa vastauksissaan uutena mahdollisuutena tulevaisuudessa johtaa yhdistystä. Tarvitaan puheenjohtajan omaa innostusta ja kiinnostusta yhdistyksen toimintaa ja toimijoita kohtaan. Jos puheenjohtaja ei ole itse innostunut tai kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta, on todennäköistä, että avaintoimijatkaan eivät koe toimintaa innostavana. Jos puheenjohtaja on kannustava ja innostava, tarttuu innostus myös vapaaehtoisiin. Toiminta on silloin mielekästä ja motivoivaa.

Tarvitaan uudenlaista koulutusta yhdistysten puheenjohtajille, joka painottuu nykyistä enemmän ihmisten johtamiseen. Koulutuksen tulisi antaa työkaluja muun muassa ryh-män ohjaamiseen, vuorovaikutukseen, osallistamisen mahdollisuuksiin, motivointiin ja vapaaehtoisena jaksamiseen.

Vapaaehtoisten johtaminen tulisi painottua tänä päivänä enemmän ihmisten johtami-seen, jos yhdistyksissä halutaan pitää entiset ja uudet vapaaehtoiset mukana toiminnassa. Haasteena on levittää uusi johtamisen ajattelutapa niin, että puheenjohtajat näkevät asiajohtamisen rinnalle nousseen ihmisten johtamisen yhtä tärkeänä, jopa tärkeämpänä.

Tuija Hänninen

*YAMK-lopputyö, 2012

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.