Sisäinen motivaatio

Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat

Martelan ja Jarenkon mukaan ihminen motivoituu kahdella tavalla. Ulkoinen motivaatio on reaktiivista. Tekeminen nähdään välineenä jonkin ulkoisen päämäärän saavuttamiseksi. Sisäinen motivaatio on proaktiivista. Se kumpuaa yksilöstä itsestään, ja se on seurausta ihmisen aktiivisesta etsiytymisestä tekemään niitä asioista, jotka juuri hänestä tuntuvat kiinnostavilta, mielekkäitä ja innostavilta.

Kirjoittajien mukaan sisäinen motivaatio rakentuu omaehtoisuuden (autonomian), kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksista. Omatoimisuus tarkoittaa valinnan- ja toiminnanvapautta sekä yksilön kokemusta siitä, että tekeminen ei ole ulkoisen pakon sanelemaa, vaan hänestä itsestään lähtöisin. Sitä vahvistetaan antamalla työntekijöille tilaa toteuttaa itseään itsenäisesti ilman liikaa kontrollia.

Kyvykkyys tarkoittaa tunnetta aikaansaamisesta ja oppimisesta sekä sen kokemista, että tekeminen sujuu. Kyvykkyyden tukeminen edellyttää toimivien palautejärjestelmien ja osaamisen kehittämisjärjestelmien rakentamista.

Yhteisöllisyys tarkoittaa tunnetta siitä, että on osa välittävää yhteisöä ja pystyy tekemään hyvää muille. Yhteisöllisyys syntyy kahdesta asiasta: Yksilön kokemasta yhteydestä toisiin ihmisiin ja hänen kokemuksestaan, että hän kykenee tekemisensä kautta saamaan aikaan hyviä asioita toisille ihmisille.

Passiivisuus ei ole kirjoittajien mukaan ihmisen luontainen tila, vaan meillä on sisäinen tarve löytää mielekästä tekemistä. Tällöin itsensä toteuttaminen ja itsensä hyödylliseksi tekeminen ovat avainasemassa. Ihmisten on löydettävä tekemistä, josta he motivoituvat riippumatta maksetusta palkasta – oman mielenterveytensä ja elämänlaatunsa vuoksi. Me haluamme toteuttaa itseämme, haluamme muiden kunnioitusta ja haluamme kokea olevamme tärkeä osa yhteisöämme.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on varsinainen sisäisen motivoituneen toiminnan temmellyskenttä, joka tarjoaa mainiot puitteet omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden toteutumiselle. Kansalaisyhteiskunta on myös merkittävä innovaatioiden kehto. Jarenkon ja Martelan mukaan tämän päivän haaste onkin, miten osaamme tukea aktiivisten kansalaisten sisäistä motivaatiota, avata julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisiä muureja ja hyödyntää innostuneiden kansalaisten kyvykkyyttä.

Kansalaisosallistuminen kanavoi kansalaisten sisäistä motivaatiota yhteisten asioiden hoitamiseen. Kansalaisosallistumisen muotoja tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, miten ne tukevat kansalaisten sisäistä motivaatiota. Omaehtoinen osallistuminen voi edellyttää aivan uusia osallistumismetodeja, joita ei keksitä virastoissa. Kansalaisen pitäisi saada osallistua paitsi päätöksentekoon myös osallistavien päätöksentekomenetelmien kehittämiseen, vaativat Jarenko ja Martela.

Heidän mukaansa sisäisesti motivoitunut toiminta tarkoittaa myös sitä, että kansalaiset osallistuvat valikoiden heitä itseään kiinnostaviin asioihin. Tämä nk. refleksiivinen politiikka (esim. Häyhtiö 2010) on muuttanut aktiivisen kansalaisen luonnetta pysyvästi. Kansalaisen omaehtoinen kiinnostuminen saattaa perustua paikallisuuteen, jolloin osallistumishalukkuutta voidaan tukea esimerkiksi paikallistason demokratialla (Horelli 2013) Kiinnostus voi olla myös temaattista.

Vapaaehtoistyö, kansalaisosallistuminen ja julkiset innovaatiot perustuvat kaikki sisäiseen motivaatioon, eli yksilöiden omaehtoiseen innostukseen. Kun niitä halutaan kehittää eteenpäin, on olennaisen tärkeää miettiä, miten tätä sisäistä motivaatiota voidaan tukea. Ratkaisevaa on tällöin omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden tukeminen, päättelevät tekijät.

Frank Martela & Karoliina Jarenko
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Helsinki 2014. ISBN 978-951-53-3544-9 (nid.) ISBN 978-951-53-3545-6 (PDF)

*Kirjaesittely, kirjoittanut Aaro Harju