Miten vaikutan?
Vaikuttamisen lyhyt oppimäärä
Suomi on järjestöjen luvattu maa, kuuluu jo kliseeksi muodostunut väite. Aktiivisiksi kansalaisiksi suomalaisia ei kuitenkaan mielletä: suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen on vähäisempää kuin muiden pohjoismaalaisten. Tämä oli eräs tärkeimmistä perusteluista Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmalle. Sen työtä jatkaa oikeusministeriöön perustettu demokratian vastuualue. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman perintöä ovat myös verkkofoorumit otakantaa.fi ja kansanvalta.fi, joista ensimmäinen on verkkokeskustelufoorumi, jälkimmäinen kattava kansanvallan ja kansalaisvaikuttamisen tietopankki.
Anne Ilvosen toimittama Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas on kuin kansanvalta.fi painetussa muodossa. Kirjasessa pohditaan vaikuttamisen motiiveja ja tavoitteita sekä selvitetään vaikuttamistoimintaan liittyviä käsitteitä. Järjestöjen ja yhdistysten vaikuttamiskeinojen ja mahdollisuuksien lisäksi käsitellään yksilöä vaikuttajana. Kirjasen lopuksi esitellään lyhyesti Suomen ja Euroopan unionin hallinnon rakenteet ja toimijat.
Vaikuttaminen määritellään kirjasessa henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttämiseksi siten, että tärkeäksi koettua asiaa saadaan edistetyksi. Vaikuttaminen on siis samantyyppistä toimintaa kuin kampanjointi tai viestintä. Ne kaikki pyrkivät saamaan jonkun henkilön tai organisaation toimimaan jollakin tietyllä, vaikuttajan tai kampanjoitsijan haluamalla tavalla. Järjestöjen vaikuttamistoiminnalla pitää olla selkeä tavoite ja toimintasuunnitelma aikatauluineen ja budjetteineen. Yksilö voi toimia ja toimiikin usein spontaanisti, mutta myös järjestöjen pitää tarvittaessa pystyä nopeaan ja joustavaan reagointiin.
Kirjasessa käsitellään myös järjestön sisäistä vaikuttamista, aluetta, josta ei kovin usein kuule puhuttavan ainakaan vaikuttamisen yhteydessä. Järjestön sisäinen vaikuttaminen on toimintaa, joka kohdistuu oman järjestön henkilöstöön ja jäsenistöön. Se on jäsendemokratiaa, joka mahdollistaa sen, että järjestön jäsenet kokevat järjestön tavoitteet ja toiminnan omikseen. Parhaimmillaan sisäinen vaikuttaminen edistää ryhmäidentiteetin syntymistä, jäsenten tyytyväisyyttä ja uskoa järjestön toiminnan tärkeyteen. Se luo ylpeyttä omasta järjestöstä. Ei pidä myöskään unohtaa, että sisäisen vaikuttamistyön kautta luodaan edellytyksiä onnistuneelle ulkoiselle vaikuttamistyölle. Sama voidaan ilmaista myös viestinnän termein: järjestön maineen ja imagon rakentuminen alkaa omasta henkilöstöstä ja jäsenistä.
Sisäisen vaikuttamisen tärkeimpiä välineitä ovat järjestön strategia ja järjestökoulutus. Strategiatyössä vähintään yhtä tärkeää kuin lopputulos on se prosessi, jolla strategia laaditaan. Kirjoittajan mukaan strategia ”antaa välineet yhtenäiselle toiminnan suunnittelulle ja toteuttamiselle”. Tavoitteena on, että valtakunnallinenkin kansalaisjärjestö pystyisi toimimaan saman linjan mukaisesti paikallistasolta keskusjärjestöön asti. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta toteutuu täysin tuskin koskaan, minkä monet järjestötoimijat tietänevät ja tunnustavat.
Kansalaistoimijan vaikuttamisopas
Anne Ilvonen
Opintotoiminnan keskusliitto 2006
*Kirjaesittely, kirjoittanut Sari Kuvaja
Arkistoitu sisältö
Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta