Kohti parempaa osallisuutta
Osallisuus on kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden yhteinen asia. Osallisuuden edistäjän opas tarjoaa toimijoille tietoa osallisuudesta ja sen vahvistamisen keinoista.
Osallisuuden edistäjän opas
| Kirjan toimitus |
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokra
|
|---|---|
| Julkaisuvuosi | 2023 |
| Julkaisija | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL |
Osallisuutta tai osattomuutta tapahtuu aina suhteessa johonkin toiseen. Ihminen voi olla osaton tai osallinen esimerkiksi taloudellisesta hyvinvoinnista, sukunsa kielestä ja kulttuurista tai turvallisuudesta.
Osallisuus on kuulumista ja kuulluksi tulemista, jossa ihminen voi vaikuttaa itse elämänsä kulkuun, sekä yhteisiin asioihin. Osallinen ihminen uskoo mahdollisuuksiinsa ja pääsee mukaan sekä tuottamaan yhteistä hyvää, että nauttimaan siitä.
THL:n tutkimuksen mukaan Suomessa asuvien aikuisten osallisuus vaihtelee merkittävästi. Osallisuuden kokemusta voivat heikentää esimerkiksi pitkäaikainen köyhyys, taloudelliset vaikeudet tai syrjintä. Erittäin heikko osallisuus liittyy siihen, että vaikeudet kasaantuvat samoille ihmisille.
Osallisuuden vahvistaminen kolmella tasolla
Osallisuuden vahvistaminen ihmisen omassa elämässä
Ihmisen aineelliset ja aineettomat tarpeet on täytettävä vähintään tyydyttävästi, jotta hän voi kokea osallisuutta. Sellaisia ovat esimerkiksi riittävä ravinto, toimeentulo ja turva. Silloin ihmisen on mahdollista kokea, että hänen elämänsä on merkityksellistä, ymmärrettävää ja hallittavaa.
Näistä aineksista ihmiselle voi syntyä sisäistä motivaatiota ottaa päätösvaltaa omasta elämästään, toteuttaa itseään ja kehittyä itsensä näköisenä ihmisenä. Edellä esitetyt seikat ovat myös edellytys ulkoisen vaikuttajuuden syntymiselle.
Osallisuuden vahvistaminen yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
Ihmiselle on tärkeää saada olla mukana ryhmissä ja yhteisöissä. Niissä hän voi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Lisäksi yhteisöissä syntyy mahdollisuuksia jättää inhimillisiä jälkiä toisiin ihmisiin, vaikuttaa ja vaikuttua heistä, sekä nähdä oma rooli osana yhteiskuntaa.
Aluksi ihminen vaikuttaa vain omiin tai pienesti lähellä olevien ihmisten asioihin. Vaikuttamisen teot voivat myös ulottua suurempiin asioihin paikallisessa yhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Ihmistä voidaan tukea ottamaan uusia roolia vaikuttamistyössä.
Vaikuttamistekoihin kannustamisessa merkitystä on osallisuuden tiloilla ja vuorovaikutuksen menetelmillä. Tiloja voivat olla esimerkiksi yhteistaiteen tilat, puistot ja matalan kynnykset tilat. Osallisuuteen kannustavia menetelmiä voivat olla esimerkiksi palveluiden yhteiskehittäminen, raadit sekä vaikuttamisesimerkkien osoittaminen.
Osallisuuden vahvistaminen yhteisestä hyvästä
Yhteiseen hyvän eteen toimiminen tarkoittaa tekoja, jotka vastaavat jonkin lähiyhteisön havaitsemaan ongelmaan. Yhteisen hyvän eteen toimiessaan ihminen voi kokea yhteenkuuluvaisuutta ja näyttää omaa osaamistaan. Siitä seuraa mahdollisuus saada kiitosta tutuilta ja tuntemattomilta, sekä arvostusta yhteiskuntaluokasta tai asemasta riippumatta.
Yhteistoiminnan tiloja voivat olla esimerkiksi kylätalot, vapaan taiteen tilat, toimintakeskukset, matalan kynnyksen tilat, puistot ja torit. Yhteistä tiloille on, että ihmiset voivat toimia niissä yhdenvertaisesti, ilman oletusta taustasta. Yhteenkuuluvuutta voi luoda pelkästään sanaton oleskelu näissä tiloissa.
Tilat luovat osallisuutta yksilöille ja tilaisuuksia yhteisöllisyyden kokemiselle, sekä antavat mahdollisuuksia synnyttää taloudellista hyötyä tuovia järjestelmiä. Esimerkkejä siitä ovat kimppakyytiringit, osuuskunnat ja yhteisesti tuotetut palvelut.
Osallisuuden vahvistamisen myönteiset vaikutukset
Osallisuuden vahvistaminen luo paremman elämän edellytyksiä yksittäisille ihmisille. Lisäksi sillä on myönteisiä vaikutuksia yhteisöihin.
- Mahdollistamalla uudenlaisia kohtaamisia yhteiskuntaryhmien välillä, voidaan vähentää ennakkoluuloja, syrjintää ja yksinäisyyttä.
- Yhteiskehittämällä tuotetaan paremmin ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia palveluita.
- Vaikuttamisen mahdollisuuksia parantamalla voidaan vahvistaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta.
- Yhteisten toimintatilojen avulla voidaan lisätä lähialueen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta.
- Yhteistoiminnan avulla on mahdollista hallita riskejä, kuten elinkeinon loppumista tai järjestyshäiriöitä.
Osallisuuden mittaaminen
Osallisuuden edistäjän opas esittelee yksityiskohtaisesti kaksi erilaista osallisuuden mittaamisen ja seuraamisen työkalua. Osallisuusindikaattori on THL:n kehittämä, tieteellisesti validoitu mittaristo. Indikaattori muodostuu kymmenestä väittämästä, jolla selvitetään osallisuuden kokemuksen eri näkökulmia. Väittämien vastausten summasta saadaan osallisuusindikaattorin arvo asteikolla 0–100.
Osallisuusindikaattori on mukana useissa väestöntutkimuskyselyissä ja yksittäisten tutkijoiden on mahdollista ottaa se käyttöön omassa tutkimustyössään. Indikaattoria voi hyödyntää lisäksi esimerkiksi järjestötyön vaikuttavuuden arvioinnissa tai ryhmäkeskusteluissa herätteenä.
Toinen mittari, Pienet onnistumistarinat, on THL:n kehittämä laadullisen tiedon hankinnan työkalu. Sen avulla voidaan täydentää esimerkiksi osallisuusindikaattorista saatua tietoa ja arvioida osallisuutta edistävien toimien toimivuutta. Työkalu on puolistrukturoitu teemahaastattelulomake, jonka tavoitteena on tunnistaa asiakkaan omin sanoin kerrottuja pieniä onnistumistarinoita. Se on tarkoitettu käytettäväksi yksilöhaastattelussa.
Pienet onnistumistarinat -työkalu tuo asiakkaiden ääntä esille. Työkalu sopii käytettäväksi erityisen hyvin sellaisen toiminnan merkityksellistämiseen, jossa tulokset näkyvät ihmisten henkilökohtaisissa merkityksissä.
Osallisuuden edistämisen työkalut
Osallisuuden edistäjän oppaan viimeinen ja laajin osa esittelee erilaisia osallisuuden vahvistamisen työkaluja. 24 apukysymystä auttaa sanoittamaan toiminnan osallistavia vaikutuksia. Lisäksi opas esittelee osallisuuden edistämisen keinoja seuraaviin teemoihin liittyen:
- Osallisuutta edistävä hallintomalli ja osallisuustyön johtaminen
- Asiakastyön uudistaminen luovasti ja leikkisästi
- Osallisuutta ja aktiivisuutta tukeva sosiaaliturva
- Kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen
- Ansaintamahdollisuuksien lisääminen
- Työllistymisen tuki
- Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen ja tukeminen
- Avoimet tilat
- Digiosallisuuden edistäminen