Kohti kestävämpää vapaaehtoistoimintaa
Elämän turvaaminen maapallolla on koko ihmiskunnan yhteinen tehtävä. Toimia tarvitaan jokaisella yhteiskunnan osa-alueella ja kaikkia tarvitaan mukaan.
YK on todennut, että vapaaehtoistoiminta on ratkaisevan tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoimintaa organisoiville tahoille yhteinen kestävän kehityksen suunnitelma, Agenda 2030, on kuitenkin usein vieras. Tämä voi johtaa siihen, että emme tunnista vapaaehtoistoiminnan yhteyttä YK:n agendaan ja siten ihmiskunnan kohtalonkysymyksiin.
Kestävä kehitys sitoo ihmisen ja luonnon toisiinsa
Kestäväksi kehitykseksi mielletään usein ympäristöteot, kuten energiatehokkuus ja ilmastoystävällisyys. Kestävä kehitys on kuitenkin laajempi kokonaisuus, joka tähtää ihmisen ja luonnon hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa.
YK:n mukaan kehitys on kestävää, kun nykyhetken tarpeet voidaan tyydyttää viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävyydessä on kolme, toisistaan riippuvaista osa-aluetta:
Ekologinen kestävyys
on kaiken perusta, sillä ilman elinkelpoista planeettaa ihmisten hyvinvointia ei voi turvata.
Sosiaalinen kestävyys
keskittyy tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin, jotka mahdollistavat hyvän arjen ja merkityksellisen elämän nykyisille ja tuleville sukupolville. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös osallisuuden kokemus ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kestävä kulttuuri tukee sosiaalista kestävyyttä.
Taloudellinen ja hallinnollinen kestävyys
on tehty palvelemaan ihmistä ja elämää. Näitä ei kannatakaan tarkastella muista erillään olevina asioina.
Vastuullisuustyö järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa
Vaikka vapaaehtoistoiminta on vastuun kantamista parhaimmillaan, se ei automaattisesti ole kestävää. Siksi yhteisöjen on tärkeää pohtia, miten toimintaa toteutetaan niin, että se tuottaa pidemmän aikavälin hyvää.
Monissa yhteisöissä vastuullisuusajattelu on jo hyvässä vauhdissa, ja keskustelua voi laajentaa. Esimerkiksi kierrätyksestä voi siirtyä kohti kestävän elämäntavan edistämistä. Nuorten kanssa voi käsitellä heidän arjessaan tuntuvia teemoja, kuten ilmastonmuutosta ja rasismia.
Vastuullisuus ei ole irrallinen työtehtävä, vaan sen tulisi läpäistä koko yhteisön toiminta. Jokaisella on annettavaa vastuullisuustyöhön, ja muutos voi hyvin lähteä liikkeelle myös rivijäsenistä.
Hyvä suunnittelu tekee vastuullisuudesta tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Konkreettiset teot arjessa ovat kuitenkin tärkeimpiä. Pienistä teoista on hyvä aloittaa, sillä kunnianhimoa voi lisätä osaamisen kasvaessa.
Sosiaalinen kestävyys – vapaaehtoistoiminnan yhteisöjen erikoisalaa?
Vastuullisuustyössä on tärkeää tunnistaa ja viestiä asioista, joita jo tehdään oikein. Sosiaalinen kestävyys on usein vapaaehtoistoiminnan vahvuus. Toiminnassa on ehkä jo huomioitu seuraavia asioita:
- Turvallisempi tila esimerkiksi lämminhenkisen ilmapiirin ja arvostavan keskustelukulttuurin avulla
- Saavutettavuuden parantaminen, kuten esteettömyys ja saavutettava viestintä
- Yhdenvertaisuutta tukevat toimet, kuten toimintamalli syrjintään ja häirintään puuttumiseen
Silti on todettava, että vapaaehtoistoiminnan sosiaalisessa kestävyydessä esiintyy myös puutteita. Emme aina tunnista normeja ja odotuksia, joita vapaaehtoisille asetamme. Osallistumisen kynnys voi olla liian korkea nuorille tai epävarmoille vapaaehtoisille, ja vieraskielisten on yhä vaikeaa löytää tietoa toiminnan mahdollisuuksista Suomessa.
Sosiaalista kestävyyttä on mahdollista lisätä esimerkiksi:
- Lisäämällä tapahtumien saavutettavuutta Partion Helppo tulla -tarkistuslistan avulla
- Laatimalla ja toteuttamalla yhdenvertaisuussuunnitelmaa Yhdenvertaisuus.fi neuvoilla
- Kouluttamalla henkilöstöä ja vapaaehtoisia moninaisuudesta Punaisen Ristin materiaalin avulla
- Lisäämällä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia Kansalaisareenan vinkeillä
Ekologisesti kestävä vapaaehtoistoiminta
Kestävyys ei perustu vain suuriin strategioihin, vaan se näkyy arjen pieninä tekoina, jotka monistuvat ja saavat aikaan merkittäviä vaikutuksia.
Vinkkejä ekologisen kestävyyden lisäämiseen:
- Tehkää ekologiset valinnat helpoiksi yhteisillä ohjeilla ja linjauksilla.
- Kannustakaa kestävämpään liikkumiseen ja tarjotkaa tilaisuuksissa kasvisruokaa.
- Säästäkää energiaa ja rahaa yhteiskäyttöisillä toimitiloilla, sillä liikkuminen ja energiankäyttö ovat suuria päästölähteitä.
- Kierrätyksen lisäksi vähentäkää kulutusta, suosikaa käytettyä ja harjoittakaa jakamistaloutta.
- Suosikaa virtuaalitapaamisia, mutta punnitkaa, milloin kasvokkaiset tapaamiset tukevat paremmin sosiaalista kestävyyttä.
Ekologisista valinnoista ja arvoista kannattaa keskustella yhteisössä ja viestiä niistä ulospäin. Näin osoitatte, että välitätte ympäristöstä.
Kestävämpi kulttuuri muuttaa meitä ja maailmaa
Ilman kulttuuria elämässä ei ole mieltä. Kulttuuri, joka ilmenee muun muassa tapoina, perinteinä ja taiteina, antaa elämälle merkityksen ja auttaa löytämään paikkamme maailmassa.
Hyvinvointimme on yhä selvemmin sidoksissa luonnon tilaan, ja kulttuuri voi tukea elämäntapoja, jotka kunnioittavat sekä ihmisarvoa että luonnon moninaisuutta ja uusiutumiskykyä.
Vinkkejä kulttuurisen kestävyyden lisäämiseen:
- Tarkastelkaa, tukeeko yhteisönne kulttuuri kestävää ajattelua ja toimintaa. Keskustellaanko esimerkiksi lomalennoista vai kirppislöydöistä? Ovatko turvallisemman tilan periaatteet vain lista seinällä, vai ovatko ne juurtuneet ihmisten tapaan kohdata toisiaan?
- Vapaaehtoiset voivat laajentaa vaikutustaan viemällä keskusteluja kestävyysaiheista myös yhteisön ulkopuolelle – työpaikoille, sosiaaliseen mediaan ja harrastuksiin. Näin voidaan vaikuttaa myös yleiseen mielipideilmastoon.
Kansalaisyhteiskunta näyttää suuntaa kohti valoisampaa tulevaisuutta
Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole syntyneet itsestään, vaan kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat tehneet niiden eteen paljon vaikuttamistyötä. Kun yhteisönne on käynyt läpi vinkit kestävän kehityksen edistämiseen, onkin hyvä palata yhteisön tarkoituksen äärelle ja miettiä, mihin asioihin haluatte vaikuttaa. Millaista on kestävä hyvinvointi tulevaisuudessa? Millaisin teoin voitte vaikuttaa siihen? Kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan tuomaan esille tavallisten ihmisten toiveita tulevaisuuden suhteen – myös vuoden 2030 jälkeen.
Lue lisää: