Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Kohti aktiivista kansalaisuutta

Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman työhön liittyvä Kansalaisyhteiskunta 2006 -toimikunnan raportti ”Kohti aktiivista kansalaisuutta” on valmistunut.

Ministeri Kalevi Kivistön johtama toimikunta otti vahvasti kantaa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja sen ydintoiminnan eli kansalais- ja järjestötoiminnan omaleimaisuuden ja autonomian puolesta. Suomalainen kansalaisyhteiskunta rakentuu ihmisten omaehtoisuuden, aktiivisuuden, vapaaehtoisuuden ja yhteisöllisyyden varaan. Toimikunnan näkemyksen mukaan kansalaisyhteiskunta vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, lisää sosiaalista pääomaa ja synnyttää yhteisöllisyyttä, jotka ovat tärkeitä edellytyksiä inhimilliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille sekä demokraattiselle yhteiskuntajärjestelmälle.

Kansalaistoiminta rakentuu mielekkään ja ihmisiä motivoivan toiminnan ja osallistumisen varaan. Toimikunnan mielestä kansalaistoiminnan ydin on ihmisten kohtaaminen yhteiskunnan eri tasoilla. Ihmiset haluavat toimia, osallistua ja vaikuttaa, ja tähän kansalaistoiminta tarjoaa hyvän areenan.

Toimikunta korostaa ihmisten aktiivisuutta. Ilman ihmisten kykyä ja halua osallistua ja vaikuttaa kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmä ei ole toimintakykyinen. Siksi osallistumisen edellytyksiä tulee parantaa ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätä.

Kukaan ei ole luonnostaan aktiivinen kansalainen. Siihen pitää oppia, harjaantua ja kasvaa. Siksi tarvitaan opetusta ja kasvatusta lapsesta lähtien aina aikuisuuteen saakka. Toimikunta korostaa formaalisen sekä non- ja informaalisen oppimisen merkitystä ja koko kasvatus-, koulutus- ja oppimisjärjestelmän roolia aktiivisten ja osallistuvien kansalaisten kasvattamisessa.

Kansalaisten omaehtoinen toiminta järjestöissä tukee monella tavalla ihmisten henkilökohtaista kasvua ja kehittymistä, kansalaisten sisältörikasta elämää, sosiaalisen pääoman syntymistä ja yhteiskunnallisen järjestelmän toimivuutta. Järjestötoiminta rakentaa osaltaan pohjaa hyvälle elämälle ja toimiville yhteisöille ja yhteiskunnalle.

Toimikunnan mielestä järjestötoiminnassa tarvitaan yhteistä, systemaattista kehittämistyötä, jotta kansalaisjärjestöt kykenevät vastaamaan edessä oleviin haasteisiin, mm. toimintaympäristön nopeaan muuttumiseen ja edessä olevaan sukupolvenvaihdokseen. Kehittämistyötä tarvitaan myös avautuvien mahdollisuuksien monipuoliseen hyödyntämiseen.

Toimikunta haluaa parantaa kansalaistoimijoiden osaamista läpi järjestökentän. Erityishuomio tulee kohdistaa järjestöjen johtamiseen, vapaaehtoisten motivoimiseen, uusien toimintamallien ja -menetelmien kehittämiseen sekä nuorten järjestöllisten valmiuksien parantamiseen.

Järjestötoiminta tulee tehdä mahdollisimman vaivattomaksi ja monipuoliseen toimintaan kannustavaksi, vaatii toimikunta. Järjestötoimintaa vaikeuttavat esteet ja rajoitteet tulee siksi poistaa.

Toimikunnan raportti sisältää 25 ehdotuskokonaisuutta. Ehdotukset on osoitettu niin valtioneuvostolle, ministeriöille kuin järjestöille ja kouluille. Ajatus on, että tarvitaan monia toimia laajalla rintamalla, jotta luodaan kansalaisyhteiskunnalle, kansalaistoiminnalle sekä aktiiviselle kansalaisuudelle hyvät menestymisen edellytykset.

Raportin voi lukea kokonaisuudessaan oikeusministeriön sivuilta (www.om.fi) tai tilata Editan painamana julkaisuna (oikeusministeriön julkaisu 14/2005).

Aaro Harju

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.

Julkaistu alunperin 9.2.2006