Kansalaisyhteiskunnan aika on nyt

Aalto-jakkaroita on kolmi- ja nelijalkaisia. Kolmijalkainen on tyylikäs ja sopii istumiseen mutta sen päälle on vaarallista nousta seisomaan. Nelijalkainen on turvallisempi.

Yhteiskunta voidaan hahmottaa Aalto-jakkarana. Jos jalkoina ovat vain yritykset, julkinen sektori (valtio ja kunnat) sekä perhe ja sen lähipiiri, yhteiskunnan kokonaisuudesta puuttuu tärkeä vakauttava elementti. Tämä on kansalaisyhteiskunta, varmistava neljäs jalka.

Elämismaailma

Kansalaisyhteiskunta on elämisen maailma, ihmisten muodostama omalakinen yhteisö. Se on vastavoima yksityisen ja julkisen sektorin systeemimaailmalle, joita leimaavat järjestelmät, voiton tavoittelu tai vallan käyttö.

Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat yhdistykset, järjestöt, säätiöt, puolueet, ammattiyhdistykset, uusosuuskunnat ja vapaa sivistystyö. Yhdistykset ovat poikkeuksellisen tärkeitä suomalaisille. Noin 80.000 toimivaa yhdistystä ja 15 miljoonaa jäsentä ovat tästä osoituksena. Pääosa vapaaehtoistyöstä tehdään yhdistyksissä, lähes 150 miljoonaa tuntia vuodessa.

Kansalaisyhteiskunta voidaan nähdä yhtenä sektorina yksityisen ja julkisen rinnalla. Kiinnostavampaa on ymmärtää se ajattelu- ja toimintatapana. Kansalaisyhteiskunta on kuin elastinen plasma, jonka lonkerot ulottuvat kaikkeen yhteiskunnassa tapahtuvaan toimintaan. Tämän ajattelun mukaan työpaikoilla tapahtuva työntekijöiden vapaamuotoinen ja vapaaehtoinen yhteistoiminta (liikuntaharrastus, hyväntekeväisyystyö, tempauksissa mukanaolo jne.) kuuluu kansalaisyhteiskunnan piiriin. Kansalaisyhteiskuntaa ilmentää ihmisten vapaaehtoinen, yhteinen ja toiminnallinen aktiivisuus.

Hyvä elämä

Me mielellämme lokeroimme asioita. Elävässä elämässä rajat eivät ole koskaan tarkat. Lisäksi liika sektorointi hämärtää sen tosiasian, että elämä on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät.

Kansalaisyhteiskunta edustaa juuri sellaista kokonaisvaltaista ajattelua, jota tänä päivänä tarvitaan. Kansalaisyhteiskunta on kuin seitti ja kitti, joka kutoo ja muuraa ihmisyhteisöt yhteen ja synnyttää sen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman, joita menestyvät yhteiskunnat tarvitsevat.

Talous ja markkinat hallitsevat julkista puhuntaa. Näitä ei voi vähätellä, mutta ihmisen kokonaisvaltainen hyvä elämä ei koostu vain taloudesta. Siihen tarvitaan myös henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Juuri nämä kansalaisyhteiskunta tuo kokonaisuuteen mukaan. Vasta kun henkinen, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus vaikuttavat arjessa, syntyy ihmisten hyvä, sisältörikas elämä.

Aktiiviset kansalaiset

Kansalaisyhteiskunta voi tuoda tärkeän lisäarvon yhteiskuntakokonaisuuteen vain, jos me ihmisinä olemme aktiivisia. Aktiivisuus tarkoittaa oman yksityisyyden ulkopuolelle menemistä henkisesti tai fyysisesti. Se tarkoittaa yhteisiin rientoihin osallistumista ja halua toimia jollakin tavalla yhteiseksi hyväksi. Toimia voi mitä erilaisimmilla tavoilla; verkossa, kirjoittamalla tai harrastamalla jne.

Aktiiviset kansalaiset pyörittävät tyttöjen ja poikien jalkapallokerhoja, osallistuvat kansalaisopistojen kursseille tai toimivat ilmaston lämpenemistä vastaan. Aktiivisuus ilmenee osallistumisena, toimimisena ja vaikuttamisena. Näistä syntyy osallisuus, tunne siitä, että minä kuulun johonkin yhteisöön ja minun teollani on merkitystä. Ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeää osallisuutta rakennetaan juuri kansalaisyhteiskunnan toiminnoissa.

Suomalaiset osallistuvat innokkaasti kansalaisyhteiskunnan aktiviteetteihin. Poikkeuksena on puoluetoiminta, jossa on aktiivisesti mukana vain pari prosenttia kansalaisista. Poliittisen toiminnan alennustila korjaantuu vain, jos puolueet palaavat kansalaisyhteiskunnallisille juurilleen. Aatteellinen yhdistystoiminta ja vaikuttaminen ovat olleet aina mukana kansalaisyhteiskunnan kokonaisuudessa. Näiden kautta on rakennettu ja varmistettu kansanvaltainen yhteiskuntajärjestyksemme.

Puolueet näyttävät pitäytyvän edustuksellisen kansanvallan toimielimiin ja toimintatapoihin. Tämä varmistaa sen, että niiden alennustila jatkuu. Samalla muun kansalaisyhteiskunnan painoarvo vaikuttamisessa vahvistuu.

Ihmisillä on sanomisen tarve. He tarvitsevat vain kanavan mielipiteilleen. Kansalaisyhteiskunta voi tämän tarjota. Se onkin jo suoran demokratian väylä. Tämä rooli korostunee tulevaisuudessa.
Valveutuneet, vireät ihmiset eivät tyydy vaikuttamaan vain äänestämällä. He haluavat toimia silloin, kun on vaikuttamisen paikka. Erilaiset toimintaryhmät, tempaukset ja suorat yhteydenotot päättäjiin edustavat kansalaisaktiivisuuden muotoa, joka on olennainen osa postmodernia kansalaisyhteiskuntaa.

Kansalaisyhteiskunta on in

Kansalaisyhteiskunta on amebamainen kokonaisuus, joka ulottuu käytännössä kaikkeen mitä suomalaisessa yhteiskunnan tapahtuu. Lähes kaikki suomalaiset ovat jollakin tavalla mukana kansalaisyhteiskunnan aktiviteeteissa ilman että he tunnistavat tämän. Tästä huolimatta kansalaisyhteiskunta on näkymätön ja tuntematon. Syynä on se, että kansalaisyhteiskunta käsitteenä ja kokonaisuutena on jäänyt epäselväksi sen moni-ilmeisyyden ja pirstoutuneisuuden vuoksi. Osasyynä on myös se, että kansalaisyhteiskuntatoimijat ovat keskittyneet toimimaan. Vähemmän on kiinnitetty huomiota tunnettuuden ja julkikuvan rakentamiseen.

Kansalaisyhteiskunta on tällä hetkellä monella tavalla in. Sen aika on juuri nyt, ei huomenna eikä ylihuomenna. Ihmiset haluavat itse määrätä elämästään, toimia ja vaikuttaa. He haluavat elämäänsä iloa, vaihtelua ja motivaatiota. He haluavat elää tervettä ja sisältörikasta elämää. Tälle työlle kansalaisyhteiskunta antaa puitteet, sisällön ja innoituksen.

Tutkimusten mukaan kuorolaulu pidentää ikää. Sitä ja muita kansalaisyhteiskunnan toimintoja kannattaa kaikkien kokeilla, omaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Aaro Harju
filosofian tohtori
pääsihteeri
Kansalaisfoorumi

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Yhdessä enemmän-artikkelisarjassa kesällä 2009.