Siirry sisältöön
Tietopankki
Tuuli Liski

Kansalaisraadit osana uutta paikallisuutta

Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen toteuttamien kansalaisraatien ulkoinen arviointi.

Uusi paikallisuus -hanke on suomalaisen kansalaistoiminnan kehittämishanke, jota koordinoi Suomen Setlementtiliitto ry. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kansalaisten vaikuttamistaitoja, kehittää kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä, sekä parantaa paikallisyhteisöjen ja kuntien välistä vuorovaikutusta. Hankkeen konkreettiseen toimintaan kuuluvat muun muassa uusien kansalaisvaikuttamisen mallien – kuten kansalaisraatien – kokeiluhankkeet. Harri Raision ja Juha Lindellin raportti arvioi hankkeen vuonna 2012 toteuttamia kansalaisraateja.

Kansalaisraadit ovat osa deliberaatiota eli keskustelevaa demokratiaa, jonka piiriin kuuluu paikallislähtöinen yhteiskunta, jossa kansalaiset, järjestöt ja yritykset sekä julkinen sektori tekevät yhteistyötä. Osa tätä on myös päätöksenteon osittainen palauttaminen paikallistasolle. Keskusteleva demokratia ei ole edustuksellista tai suoraa demokratiaa korvaava malli, vaan täydentää niitä.

Raision ja Lindellin mukaan keskustelevan demokratian etuihin on yleisesti luettu kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, kansalaisten demokratiataitojen parantaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen ja päätösten legitimiteetin kasvaminen sekä paremmat päätökset. Haasteiksi ovat muodostuneet aidon edustavuuden saavuttaminen, laadukkaan keskustelun aikaansaaminen ja raatien tekemien päätösten vaikuttavuus sekä niiden vakiinnuttaminen kokeiluista pysyviksi demokratian välineiksi.

Kansalaisraati on yksi keskustelevan demokratian toimintamalleista. Sen toimintaperiaatteisiin liittyy satunnaisotannalla koottu, korkealaatuista informaatiota saava ja siitä tasapuolisesti keskusteleva ihmisjoukko. Uusi paikallisuus -hanke toteutti neljä kansalaisraatia, valittuja paikkakuntia olivat Vaasa, Tampere ja Kemijärvi. Raisio ja Lindell esittelevät raportissaan näiden raatien toiminnan, demografiset kokoonpanot, aiheet sekä niiden markkinoinnin ja ohjelmat.

Raisio ja Lindell suorittivat raatien monitahoarvioinnin. Arvioinnin tavoitteita oli kolme. Ensimmäiseksi arvioitiin hankkeen toteuttamien neljän kansalaisraadin onnistumista keskustelevan demokratian ihanteiden täyttämisessä. Toinen tavoite oli arvioida kuinka kansalaisraadin tapainen demokraattinen innovaatio sopii lähidemokratian toimintamallina suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kolmas tavoite oli tuottaa kehittämissuosituksia tilaajan ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden käyttöön.  

Arvioinnin tuloksena syntyi – yksittäisten raatien arvioinnin sijaan – kokonaiskuva kansalaisraatien onnistumisesta keskustelevan demokratian kriteerein. Näitä ovat edustavuus, laadukas keskustelu ja vaikuttavuus.

Raision ja Lindellin johtopäätösten mukaan kaikki raadit onnistuivat kohtuullisen hyvin. Heidän mukaansa keskustelu oli onnistunutta ja raatien vaikuttavuuskin voidaan nähdä positiivisena. Eniten ongelmia syntyi raatien kokoonpanojen edustavuuden suhteen. Raisio ja Lindell näkevät raportissaan kansalaisraatien mahdollisuudet osana suomalaista kansalaisyhteiskuntaa varsin positiivisesti ja toteavat niiden vastaavan moniin lähidemokratian haasteisiin.

Raportti esittelee myös Raision ja Lindellin kehittämissuositukset. Suosituksia esitetään neljässä eri ryhmässä ja niitä on yhteensä 13 kappaletta. Suosituksen koskevat yleisen tason kehittämistä, edustavuuden, laadukkaan keskustelun ja vaikuttavuuden parantamista. Näistä esimerkkeinä ovat muun muassa kansalaisraatien ja muiden keskustelevan demokratian mallien kirjaaminen uudistettavaan kuntalakiin, osallisuusohjekirjat kunnille, markkinoinnin tehostaminen, osallistujapoolien luominen ja palautteen systemaattinen kerääminen.

Harri Raisio ja Juha Lindell
Setlementtiliitto 2013

*Raportin esittely, kirjoittanut Tuuli Liski

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.