Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Järjestöt ja kansalaisten osallistuminen

Kansalaisilla on Suomessa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Ongelmana on se, että mahdollisuuksia ei käytetä hyväksi. Meiltä puuttuvat toimivat käytännöt kansalaiskeskustelulle ja kansalaisten osallistumiselle. Kansalaisjärjestöt voivat olla yksi silloittava toimija kansalaisten ja päättäjien välillä.

Kuntademokratian valkoisessa kirjassa vuodelta 2006 todetaan, että on kehitettävä sellaisia vaikuttamiskanavia ja -muotoja, joiden kautta kuntalaisten ääni todella kuuluu kunnissa. Kuule kansalaista -hankkeissa todettiin vastaava tarve valtionhallinnon osalla.

Tarve on tiedostettu ja toimenpiteitä on mietitty, mutta todellista muutosta ei ole tapahtunut. Kansalaisten ääni ei kuulu kunnolla kunnissa eikä valtion tasolla. Kansalaiset kokevat, että he eivät voi vaikuttaa. Tämä on huono tilanne maassa, joka julistaa perustuslaissa, että valta kuuluu kansalle, ja joka rakentaa yhteiskunnallisen elämän demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen varaan.

Voivatko kansalaisjärjestöt ratkaista demokratiavajeen? Eivät luonnollisestikaan kokonaan, mutta ne voivat auttaa korjaamaan nykyistä tilannetta. Kansalaisjärjestöt voivat toimia välittävinä eliminä kansalaisten ja päättäjien välillä. Mahdollisuuksia on monia. Ne voivat organisoida kansalaiskeskustelua, joka on Suomessa lähes lapsenkengissä. Järjestöt voivat lisätä kansalaisten tietoa vallankäytön prosesseista. Tämä kansalaiskasvatus Suomessa lähes laiminlyötiin menneinä vuosikymmeninä. Tässä suhteessa voivat katsoa peiliin niin koululaitos, vapaa sivistystyö, järjestöt kuin puolueetkin. Elleivät kansalaiset tiedä asioista ja ole innostettuja osallistumaan, kuinka voi olettaa heidän osallistuvan ja vaikuttavan.

Järjestöt voivat viedä kansalaisten viestiä päättäjille ja virkahenkilöille. Näin kansalaisten ääni kuuluisi sekä suoraan heiltä itseltään että myös järjestöjen kautta. Kansalaisjärjestöt voivat vaikuttaa siihen, että kansalaiset kokevat heidän osallistumisellaan olevan merkitystä, kun viesti menee eteenpäin ja se vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöillä voi olla tärkeä merkitys osallistuvan demokratian vahvistamisessa. Järjestöt voivat tarjota uusia osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja. Ne voivat valvoa päättäjien toimintaa ja edistää läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääntymistä päätöksenteossa. Ne tarjoavat kansalaisille, myös vähemmistöille, vaihtoehtoisen kanavan osallistua ja vaikuttaa.

Kansalaisjärjestöt ovat Suomessa keskittyneet valtakunnalliseen ja osin kunnalliseen edunvalvontaan ja vaikuttamiseen. Kyse on ollut niiden omien asioiden edistämisestä. Tätä näkökulmaa tulisi laajentaa kansalaisosallistumisen suuntaan. Erityisesti paikallisella tasolla on tarve luoda verkostomaisia toimintamalleja, joihin eri tahot voivat liittyä. Tämä tarkoittaa niin kaikenikäisiä kansalaisia kuin vähemmistöjäkin ja erilaisia intressiryhmiä.

Demokratia muuttaa muotoaan ja sen kehittäminen vaatinee tulevaisuudessa uusia ratkaisuja, todetaan Kuntademokratian valkoisessa kirjassa. Kansalaisjärjestöt voivat tarjota yhden uuden ratkaisun välittävänä toimijana kehittyvässä osallistuvassa demokratiassa. Suuri kysymys kuuluu, ovatko järjestötoimijat kiinnostuneita tästä roolista ja haluavatko ne tarjota kansalaisille kanavan osallistumiseen ja vaikuttamiseen demokraattisessa yhteiskunnassa?

Aaro Harju

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.

Julkaistu alunperin 21.5.2007