Siirry sisältöön
Tietopankki
Aaro Harju

Järjestön kehittäminen

Kansalaisjärjestö on kokonaisuus, jota pitää kehittää monesta eri näkökulmasta, monella eri tavalla ja monien henkilöiden toimesta. Lähtökohtana tulee olla, että kaikki keskeiset toimijat ovat mukana kehittämistyössä – kukin omalla panoksellaan.

Järjestössä kehittämisvastuuta ei voi jättää vain työntekijöiden tai johtokunnan varaan. Kaikkien panosta tarvitaan, koska taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat niukat. Järjestötoiminnan osallistavaan luonteeseen sopii myös yhteinen vastuu toiminnan tulevaisuudesta.

Järjestöä ei pidä kehittää liike-elämästä tai kunnallishallinnosta lainatuin opein. Järjestöt ovat omaleimaisia systeemejä. Ne tarvitsevat omasta viitekehyksestään, arvopohjastaan ja toiminnallista tarpeistaan lähtevän kehittämistyön. Järjestöt ovat myös niin merkittävä toimijataho Suomessa, että järjestöjen oman itsetunnonkin kannalta omaleimainen kehittämistyö on perusteltua.

Kehittämistyössä tarvitaan osaamista ja menetelmien hallintaan, innovatiivisuutta ja visionäärisyyttä. Kaikki nämä ovat hankittavissa, jos kehittämistyötä pidetään tärkeänä ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Tärkeintä on muutosvalmius ja -halukkuus, uteliaisuus tulevaisuuden suhteen, rohkeus toteuttaa uudistuksia ja tahto saada asiat tapahtumaan. Kun asenne on oikea, kaiken muun voi oppia tai ostaa järjestön ulkopuolisilta osaajilta.

Sanotaan, että yhteistyö on voimaa. Järjestöt voivat tehdä paljon yhdessä koko kansalaistoimintasektorin menestymisen hyväksi. Tietojen ja taitojen lisääminen, menetelmien kehittäminen ja relevantin tiedon tuottaminen ovat esimerkkejä sellaisista asioista, joissa yhteistyöllä voidaan saavuttaa lisää vaikuttavuutta järjestötyöhön. Yhteisestä tekemisestä hyötyvät kaikki. Paljon on mahdollisuuksia myös verkostoitumisen saralla, jota pidetään organisaatioiden yhtenä menestystekijänä alkaneella vuosituhannella. Valmius toisiaan tukevan ja hyödyttävän vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisäämiseen ratkaisee tässäkin asiassa.

Kehittämistyössä tarvitaan asennetta, valmiutta ja sitoutumista. Ilman raakaa ja pitkäjänteistä työtä tuloksia ei ole kuitenkaan saavutettavissa. Työllä tehdään tulokset. Jos mitään ei tee, mitään ei kannata odottaakaan.

Kehittämistyön pitää olla järjestöissä olennainen osa normaalia työn tekemistä. Se ei saa olla tempauksenomainen projekti. Riuhtaisu on hyvä startti uudistamiselle, mutta vain pitkäjänteisellä työllä, arkisella aherruksella saavutetaan tulokset. Toimintaa, rakenteita ja työskentelytapoja tulee uudistaa koko ajan. Mission, arvojen, vision ja strategian uudistaminen on määrävuosien asia.

Järjestöt ovat sosiaalisia systeemejä. Ihmiset tekevät järjestön, muu on rakenteita ja ulkokuorta. Yksilöiden ja ihmisryhmien toimesta tehdään se, mistä kansalaisjärjestöt tunnetaan. Jäseniin, harrastajiin, vapaaehtoisiin, luottamushenkilöihin ja työntekijöihin panostaminen ratkaisee järjestön menestymisen.

Panostus kannattaa laittaa osaamiseen eli ihmisten tietojen lisäämiseen, taitojen parantamiseen ja asenteen jalostamiseen. Järjestö, joka pystyy hyödyntämään olemassa olevat inhimilliset voimavarat ainutlaatuisella ja tehokkaalla tavalla, menestyy parhaiten. Tällainen järjestö kykenee tekemään hyvin sen mitä se jo tekee, osaa aistia eri tahojen odotukset ja tarpeet ja kykenee vastaamaan niihin.

Aaro Harju
pääsihteeri
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi

*Pääkirjoitus, Kansalaisfoorumi.net-verkkolehti

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.

Julkaistu alunperin 15.10.2004