Siirry sisältöön
Tietopankki
Tuuli Liski

Hyvän kehän hypoteesi

Kelan tutkimusosaston Nettityöpapereita-sarjan julkaisut ovat keskustelunavauksia tai alustavia tutkimusraportteja. Robert Hagforsin ja Jouko Kajanojan raportti käsittelee hyvinvointiyhteiskunnan ja hyvinvoinnin suhdetta. Tarkastelussa on hyvän kehän hypoteesi.

Raportin taustalla on ajatus, että talouskriisi on luonut paineita hyvinvointiyhteiskunnalle ja julkiselle sektorille. Miten hyvinvointivaltio ja sosiaalipolitiikka kestävät taloudellisen paineen alla? Yksi tutkimuksen peruskysymyksistä koskeekin hyvinvointivaltion suhdetta hyvinvointiin ja näiden välissä vaikuttavaa talouskasvua.

Hagfors ja Kajanoja esittelevät hyvinvoinnin tuotannon mallin, joka lavennetaan hyväksi kehäksi. Hypoteesin mukaan laaja hyvinvointivaltio ja antelias sosiaalipolitiikka, eli julkiset palvelut, vähentävät eriarvoisuutta lisäämällä taloudellista yhdenvertaisuutta ja tasapuolistavat kansalaisten mahdollisuuksia. Vähentynyt eriarvoisuus taas tuottaa sosiaalista pääomaa, joka vahvistuneena lisää väestön hyvinvointia. Tämä lisääntynyt hyvinvointi taas tuottaa tukea hyvinvointivaltiolle.

Hagforsin ja Kajanojan tarkoituksena on testata empiirisesti tätä hypoteesia. Nimensä mukaisesti raportti sisältää myös laajan esittelyn alan tutkimuskentän aiemmista tuloksista. Itse tutkimuksessa käytetty aineisto muodostuu 23 hyvinvointivaltion tiedoista. Hagfors ja Kajanoja esittelevät tarkasti hyvän kehän hypoteesin muuttujat: hyvinvointipanostuksen, eriarvoisuuden, sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin sekä sen minkälaisista indikaattoreista ne muodostetaan. Esittelyssä on myös hyvän kehän rakenneyhtälömalli.

Hagfors ja Kajanoja hakevat hypoteesilleen tukea testaamalla myös vastakkaista näkemystä eli syrjäytyshypoteesia, jossa oletetaan julkisen vallan anteliaan sosiaalipolitiikan syrjäyttävän kansalaistoiminnan ja laajan hyvinvointivaltion aiheuttavan uusavuttomuutta. Kyseessä on siis hyvän kehän kanssa vastakkainen ajatus, jonka mukaan valtion hyvinvointipanostus vähentää sosiaalista pääomaa. Tälle hypoteesille Hagfors ja Kajanoja eivät löydä tukea aineistonsa kautta.

Raporttinsa johtopäätöksissä Hagfors ja Kajanoja toteavat, että maita vertaileva analyysi antaa tukea hyvän kehän hypoteesille. Kyseessä ei kuitenkaan ole kattava analyysi, vaan asian vahvistaminen vaatii vielä lisää testausta ja analyyseja. Kirjoittajat uskovat kuitenkin hypoteesin selittävän keskeisen osan hyvinvointivaltion menestystarinasta ja tarjoavan rungon hyvinvointipanostusten tutkimiselle.

Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja
Kela, Nettityöpapereita 11/2010.

*Raportinesittely, kirjoittanut Tuuli Liski

Arkistoitu sisältö

Tämä sisältö on siirretty palveluun editoimattomana sivuston edellisestä versiosta.