Demokratian näkymiä Suomessa

Suomalaisten subjektiivinen kansalaispätevyys näyttää olevan heikompi kuin useissa muissa maissa ja esimerkiksi heikompi kuin missään muussa Pohjoismaassa. Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriperintöön on juurtunut muita Pohjoismaita vahvemmin alamaismielisyyttä, nöyrää esivallan kunnioittamista, jossa omaa poliittista aktiivisuutta ei korosteta eikä sillä uskota olevan merkitystä. Kun voimakkaat kollektiiviset identiteetit ovat rapautuneet, alamaismielisyys on muuttunut heikoksi kansalaissitoutumiseksi ja poliittisesta järjestelmästä vieraantumiseksi.

Suomalainen äänestäjäkunta on sekoitus vanhaa ja uutta. Toisessa ääripäässä ovat perinteiset osallistujat. He samastuvat selvästi johonkin puolueeseen ja ovat vaaleissa verraten puolueuskollisia. Toisessa ääripäässä ovat nykyaikaisen kansalaisyhteiskunnan osallistujakansalaiset, jotka pitävät edustuksellisen demokratian perinteisiä osallistumismuotoja riittämättöminä eivätkä samastu vahvasti mihinkään vanhaan aatesuuntaan. He korostavat erilaisten vaihtoehtoisten osallistumismuotojen tärkeyttä. Poliittinen osallistuminen on heille osallistumista erilaisiin määräaikaisiin projekteihin. Osallistumiseen liittyvät ratkaisut ovat yksilöllisiä.

Aivan kuten markkinataloudessa jokaisella omistajalla voi olla oma osakesalkku, nykyaikaisessa kansalaisyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oma osallistumissalkkunsa. Tähän salkkuun voi kuulua pitkäaikaisia sitoumuksia, esimerkiksi jäsenyys jossakin yhdistyksessä tai pysyvä henkilökohtainen sitoumus ostaa kehitysmaita suosivia reilun kaupan tuotteita. Salkkuun voi kuulua yhtä hyvin myös lyhytaikaisia sitoumuksia, vaikkapa nimen kirjoittaminen julkilausumaan tai vetoomukseen. Lyhytaikaiseksi voi jäädä myös jonkin puolueen kannattaminen vaaleissa, ja itse äänestämistäkään ei välttämättä pidetä velvollisuutena vaan pikemminkin oikeutena, jota kansalainen käyttää tai jättää käyttämättä tahtonsa ja harkintansa mukaan.

Lauri Karvonen & Heikki Paloheimo

Demokratian näkymiä Suomessa. Teos Vaalit ja demokratia Suomessa. Toim. Heikki Paloheimo. WSOY. Porvoo 2005.

*Tiivistelmä.