Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto

Islantilais-suomalaisen kulttuurirahaston tavoitteena on edistää Suomen ja Islannin välisiä yhteyksiä ja kulttuurivaihtoa sekä lisätä maiden keskinäistä tuntemusta.

Rahasto jakaa apurahoja erilaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurielämän hankkeisiin. Tukea voivat hakea yksityishenkilöt, järjestöt ja yhdistykset.

Apurahoja myönnetään muun muassa yhteistyöhön taiteen ja kulttuurin alalla, tieteelliseen tutkimukseen (erityisesti humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä), opiskelija- ja koululaisryhmien opintomatkoihin sekä toisen maan kulttuuri-, sosiaali- ja talousoloihin perehtymiseen. Rahastolla on myös omaa toimintaa.

Kulttuurirahaston perusti Suomen valtio vuonna 1975, ja sen pääoma on 1,2 miljoonaa euroa (2019). Islannin valtio on vuodesta 2008 lähtien osallistunut apurahojen jakamiseen.

Rahaston hallitukseen kuuluu neljä jäsentä (kaksi kummastakin maasta) sekä kaksi varajäsentä. Hallituksen nimittävät Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Islannin opetus-, tutkimus- ja kulttuuriministeriö.

Rahaston hallitukseen kuuluvat kaupunginjohtaja Pekka Timonen, yliopisto-opettaja Sari Päivärinne (2021-2023), Senior Adviser Áslaug Dóra Eyjólfsdóttir ja arkkitehti Málfríður Kristjánsdóttir (2020-2022). Hallituksen varajäsenet ovat kapellimestari Petri Sakari ja neuvonantaja Baldur Þórir Guðmundsson.

Toimitusjohtaja Gunvor Kronman toimii rahaston esittelevänä pääsihteerinä. Rahaston sihteeristö sijaitsee Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa.

Mihin apurahaa voi hakea?

Apurahoja myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joiden tavoitteena on

• edistää maiden välistä kulttuurivaihtoa ja kehittää maiden kulttuurielämää
• lisätä kiinnostusta suomen kieltä kohtaan Islannissa ja islannin kieltä kohtaan Suomessa
• lisätä tietämystä maiden yhteisestä historiasta ja sen jälkeisestä yhteiskunnallisesta kehityksestä
• käsitellä maiden elinkeinoelämän, yhteiskunnallisen kehityksen ja kulttuurielämän tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia.

Millaisiin hankkeisiin apurahaa voi hakea?

Rahasto asettaa etusijalle hankkeet,

• jotka kehittävät nykyistä yhteistyötä ja etsivät uusia alueita/verkostoja/kohderyhmiä maiden väliseen vaihtoon tulevaisuudessa
• jotka toteutetaan sellaisilla paikkakunnilla Suomessa/Islannissa, joissa tietämys maista tai kontaktit maiden välillä ovat suhteellisen vähäisiä
• jotka ovat uutta luovia, eikä niitä ole toteutettu aikaisemmin; jotka antavat uuden näkökulman ja välittävät uutta tietoa ja uusia tieteellisiä saavutuksia Suomesta/Islannista ja suomalais-islantilaisista suhteista
• joilla on mahdollisuus jatkua ja kehittyä
• jotka lisäävät kiinnostusta Suomea kohtaan julkisessa keskustelussa Islannissa ja päinvastoin.

Mihin apurahaa ei myönnetä?

Hankkeilla tulee olla selvä kahdenvälinen tavoite. Jos tämä ei käy ilmi hakemuksesta, se hylätään. Apurahaa ei liioin myönnetä hankkeille, jotka ovat jo alkaneet tai on toteutettu ennen rahaston tekemää päätöstä. Rahasto ei pääsääntöisesti myönnä tukea seuraaviin tarkoituksiin:

• tekniseen varustukseen, materiaalikustannuksiin, korjaustöihin, rakentamiseen, muistomerkkeihin tai vastaaviin
• hallinnollisiin kustannuksiin tai palkkakustannuksiin, joilla ei ole suoraa yhteyttä hankkeen toteuttamiseen
• yleisen opintotuen piiriin kuuluviin peruskoulu-, lukio- tai korkeakoulutason opintoihin
• vaihto-opiskeluun, harjoitteluun tai oppilasvaihtoon
• urheilutapahtumiin
• residenssioleskeluihin

Hakuohjeet

Lataa rahaston hakuohjeet PDF-tiedostona: Hakuohjeet

Tutustu mielellään myös aiemmin myönnettyihin apurahoihin kohdassa ”Myönnetyt apurahat”.

Myönnettyjen apurahojen maksu

Apurahan saaja lähettää sihteeristölle sähköisen maksatuspyynnön hakujärjestelmän kautta. Apurahojen käyttöajan mahdollista pidennystä tai käyttötarkoituksen muutosta tulee hakea kirjallisesti.

Hae apurahaa tästä.

Verkko-osoite